Mihin näitä parisuhdevinkkejä oikein tarvitaan?

Sitähän voisi kuvitella, että ihminen osaisi käyttäytyä elämänsä tärkeimmässä suhteessaan. Olisi kehittänyt taitojaan siitä, kun ensimmäisen kerran iskee himo riistää juuri se lelu toisen kädestä, johon toinen tarttui. Että osaisi käsitellä mustasukkaisuuden tunteitaan paremmin kuin yksivuotias, jonka äidin sylissä on ensi kertaa joku toinen lapsi. Olisi oppinut elämän varrella jotain ja oppeja noudattaen kunnioittaisi lähisuhdettaan.

Mutta ei. Aikuisenahan kohtaa uudestaan ja uudestaan mustasukkaisuutta ja kateutta. Kuka katselee facebookista seurueeseen merkittyjä ja suivaantuu. Kuka ei jaksa kuunnella siivousneuvoja. Kuka sulkeutuu puhelimeensa, kuka uppoutuu töihinsä ja kuka kilpailee läheistensä huomiosta.

Tunteet ovat tuoneet yhteen ja tunteet voivat erottaa. Ei koekaan samanlaista yhteyttä kuin ennen tai ei jaksa enää yrittää. Järki voisi auttaa, muttei se muista silloin kun ärsyttää. Siksi näitä vinkkejä ja näkökulmia kannattaa lueskella, vaikka vain ajankuluksi. Aina joskus järki voittaa tunteen ja tunnistaa  käyttäytymismalleja, joita ei kannata vaalia. Ymmärtää, ettei kannata olla tässä asiassa alkukantaisten tunteiden ohjailema.  Onkin jokin tunne, jota ei kannata helliä, vaan antaa järjen voittaa.

Ja joskus ne eivät ole kauhean vaikeita asioita edes. Niin kuin lapsille opetaan, ettei ota lelua toisen kädestä kysymättä.