Isän muistaminen on tärkeää

Vietettiinkö teillä läheisenpäivää vai isänpäivää? Pitäisikö isänpäivästä luopua? Luulenpa, että jos isänpäivän ja läheisenpäivän termin käyttämisestä tehtäisiin laaja kysely, niin isänpäivä voittaisi. Ainakin minä toivoisin sen voittavan.

Varmasti monella on kurjia kokemuksia omasta isäsuhteestaan. Toisilta puuttuu isä kokonaan, tai ainakin oikea tieto omasta isästään. Ehkä päivä nostattaa muistojen kaivosta mieleen kaipuun isästä, joka lähti taivaan kotiin liian aikaisin. Ajattelen kuitenkin niin, että ei kalenterista voi poistaa kaikkia niitä päiviä, jotka syystä tai toisesta aiheuttavat meille mielipahaa.

“Ei kalenterista voi poistaa kaikkia niitä päiviä,

jotka syystä tai toisesta aiheuttavat meille mielipahaa”

Poistettavien listalle voisi silloin helposti päätyä myös kansallinen veteraanipäivä ja itsenäisyyspäivä, näistä kun nousee helposti mieleen sotavuodet ja raskaat menetykset, ja samaan sarjaan voisi niputtaa Puolustusvoimien lippujuhlan päivän, se vie helposti myös ajatuksen sodan kauhuihin. Viattomien lastenpäivä on sisältönsä puolesta aika masentava, voisiko senkin poistaa?

Ehkä jokaisen pitäisi työstää omat traumat tykönään. Itsensä tunteminen ja omien kipupisteiden selvittäminen ja avaaminen on oman elämän kannalta parasta mitä itselleen voi tehdä. Silloin kalenteriin merkityt juhlat ei voi enää omaa mielenrauhaa heilauttaa.

Isänpäivä, samoin kuin äitienpäivä, ovat luonteeltaan kiitollisuuden päiviä. Jokaisella ihmisellä on ollut/ on isä ja äiti. Heidän kauttaan me olemme saaneet elämän ja elämä on lahja. Huonoina päivinä, tai elämän jaksoina, tuo elämänlahja ei tunnu niin mukavalta, mutta kun sitä pysähtyy miettimään vähän syvällisemmin, aukeaa siitä jokaisen ihmisen korvaamaton arvo ja elämän syvä tarkoitus.

“Isänpäivä on luonteeltaan kiitollisuuden päivä.”

Meillä isänpäivän ajankohta osui tänä vuonna todella kiireiseen viikonloppuun. Tuntui melkein siltä, että koko päivä joudutaan siirtämään, huom! siis siirtämään ei perumaan! Sunnuntain illasta löytyi kuitenkin pieni aikakolo, jolloin (aikuiset) lapsemme pääsivät isäänsä onnittelemaan. Ja kuka ei paikalle päässyt, onnitteli puhelimitse. Isä oli selvästi ikionnellinen kun sai vastaanottaa lastensa halaukset ja onnittelut.

Isänpäivä on tärkeä päivä. Lasten iällä ei ole väliä, onnittelut ovat aina rakkaita ja isälle valtavan merkityksellisiä <3.

Terveisin Paula Enckell