Elätkö ilonpilaajan kanssa?

Joskus tekee kyllä itsestään ja omasta elämästään hersyviä havaintoja. Elämä on varsinainen seikkailu – aina saa olla jotakin kiveä kääntämässä.

Tajusin, että olen luonteeltani intopiukkalainen, innostun nopeasti ja vähän joka asiasta. Odotan toiselta sitä, että hänkin innostuu yhtä paljon kuin minä. Koen tulleeni torjutuksi ja hylätyksi, kun toinen ei innostu kanssani. Ex-miehellenikin kerran livautin, että hänen elämäntehtävänsä on minun iloni pilaaminen. Ymmärrän itsekin, etten voi olettaa, että toinen aina jaksaa innostua silloin, kun minä innostun, mutta hei: joskus edes! Minä sammutan itseni, jos en saa iloita ja innostua.

Onko tuttua?

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja suru puolittuu, kun toinen ottaa siihen osaa. Toisen ilolle tilan antaminen on mitä isoin rakkauden osoitus. Minä ajattelen niin, että ankeilu, kärsimyksessä pyöriminen ja kateus ja ovat niin vanhaa maailmaa. Rakkaus ja ilo tervetuloa – ihan hyvin voidaan iloita ja pitää hauskaa, siksi kai me tällä pallolla ollaan? Parisuhteessa ei voi olla niin, että ilo pilaantuu. Niin katkera ja kateellinen ei saa olla, että nappaa toiselta ilon pois. Ei tarvitse lyödä tiskiin ”faktoja”, jos toisella on hyvä olo.

Jos katkoo toisen ilolta siivet kerta toisen jälkeen ja tekee ilkeitä huomautuksia ja piikittelee, ei voi valittaa, jos siitä ilolinnusta, johon silloin joskus tutustuit, on tullut kiukkuinen ja katkeroitunut kumppani. Surullista on se, että alun perin iloiset ihmiset saattavat sopeutua suhteissaan niin, että ihan oikeasti sammuttavat ilon itsestään, jos toisen palaute on kurja. Minusta ilon pilaaminen on aina vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa.

Kyse taitaa olla siitä, että se joka ilon pilaa, pelkää toisen kasvua omaan mittaansa. Iloinen ihminen on vapaa ja voi tuntua siltä, että häntä on vaikea hallita. Toisen rakkautta ei kuitenkaan voi vartioida. Todellinen rakkaus antaa toisen iloita ja olla henkisesti vapaa.

Mitä jos seuraavan kerran kun kumppanisi iloitsee jostain, moninkertaistaisit ilon jollain tavalla? Järjestämällä arkeen juhlan tuntua? Juhlitaan elämällä!

Terveisin, Miia Moisio