Eka kerta

Kuka oli ensimmäinen ihastuksesi? Missä koit ensimmäisen suudelmasi? Millainen oli ensimmäinen kertasi?

Kysymyksiä uusilta ystäviltä viinilasien ääressä, hetken kuvioissa pyörineeltä treffikumppanilta tai nuoruudessa pyörivän pullon ympärillä. Kysymyksiä, joita moni meistä on kuullut ja kysynyt. Kenelläkään ei tietenkään ole koskaan velvollisuutta niihin vastata, mutta joskus turvallisessa seurassa on mukavan kutkuttavaa sukeltaa ihmissuhteiden maailmaan. Muistammeko kuitenkaan, etteivät nuo kysymykset välttämättä kosketa kaikkia, vai oletammeko vahingossa, että tietyt asiat on koettu jonkun iän jälkeen? Itse ainakin huomaan hetkittäin sortuvani myös jälkimmäiseen.

Erilaisten ihmissuhteiden ja niihin liittyvien kysymysten ollessa selkeä osa omaa ja läheisten arkea, syntyy helposti harha, että niin olisi muidenkin elämässä. Se on myös harha, jota esimerkiksi media helposti ruokkii. Osaamme, ehkä oivaltaa, että ensimmäinen kerta seksin suhteen voi tulla minkä ikäisenä tahansa. Muistammeko kuitenkaan sitä, että sama pätee myös muuhun läheisyyteen, parisuhteisiin ja ihastumisiin. Tai sitä, ettei niistä mikään ole välttämättä koskaan osa jonkun ihmisen arkea, eikä hän sitä välttämättä kaipaakaan.

Me olemme niin kovin monenlaisia ja niin ovat kokemuksemmekin. Se on kaunista. Parhaimmillaan jaetut kokemukset tai kokemattomuudet voivat rikastuttaa, lähentää ja tuoda tunteen hyväksytyksi tulemisesta. Sitä ne kuitenkin tekevät vain, mikäli niille annetaan aidosti tilaa. Ei sullota piiloon tai väärään muottiin oletuksilla ja ennakkoluuloilla vaan nähdään ja hyväksytään. Jatketaan siis kutkuttavien teemojen käsittelyä ja uteliaisuutta turvallisessa seurassa. Tehdään se kuitenkin kunnioittavasti ja moninaisuudesta iloiten.