Anna hauraan vahvistua omaksi itsekseen- kohtaa lapsi ja nuori arvostaen
Keväällä siipirikko linnunrääpäle oli pudonnut pesästään ja pelastustoimiemme armoilla. Perheemme hoivasi sitä useiden tuntien ajan. Kuuntelimme puhelimitse Korkeasaaren asiantuntijoiden tarkentavia kysymyksiä ja neuvoja. Etenimme ohjeiden mukaan ja toivoimme parasta. Avuton pieni sai oman valtamme näyttäytymään massiivisena. Huolenpitomme oli paitsi tärkeää myös velvollisuutemme.
Nuorisotyön viikolla olen palannut verkkokalvojen näkymään- orastavan elämän äärellä taistelevaan linnunpoikaseen. Olen muistanut vuosikymmenten varsilla kohtaamiani lapsia ja nuoria. Häkellyttäviä taistelijoita epämääräisten kasvuolosuhteiden keskellä. Hilpeyden kulissia ylläpitäneitä, leirinuotiolla itkuun purskahtaneita. Yksilöitä, porukoita ja nuorten vanhempia. Retkillä, autossa ja yhteisen tekemisen äärellä kohdattuja nuoria. Jaettuja kipeyksiä, onnistumisia, iloa, epäröivää ja haparoivaa tunnustelua. Unelmia, tulevaisuuden näkymiä ja näköalattomuutta.
Nuoren kohtaaminen ei kuitenkaan ole tähtitiedettä. Voidakseen tarjota nuorelle kokemuksen tämän arvokkuudesta ei tarvitse “osata olla nuorten kanssa” tai ymmärtää heitä sen erityisemmin.
Jokainen meistä voi tarjota nuorelle korjaavan kokemuksen. Mikäli aiemmin on saanut kipeästi osumaa minäkuvaansa rakentaessaan juuri nyt laiva voi lähteä kääntymään. On inhimillistä kärsimystä, jonka äärellä sanat ja selitykset tuntuvat usein jopa irvokkailta. Nuoren kohtaaminen ei kuitenkaan ole tähtitiedettä. Voidakseen tarjota nuorelle kokemuksen tämän arvokkuudesta ei tarvitse “osata olla nuorten kanssa” tai ymmärtää heitä sen erityisemmin. Olen pienten, kunnioittavien eleiden ystävä.Hymy, ruuan tarjoaminen lastensa kavereille, kuulumisten kysyminen ja kuunteleminen tai koputtaminen ennen teinin huoneeseen astumista. “Missä sun takki on näin kylmällä syyskelillä”, uskaltanee mainiosti kysyä tutuilta nuorilta. Vai mitä? Ehkä mietit, että näinhän sinä arjessa jatkuvasti toimitkin. Arvokasta, sanon! Jatka vain!
Kasvakoot nuorta suojaavat tekijät ja tukevasti kantavat siivet!
Me tarvitsimme ammattilaisen apua linnuksi tähyävän rääpäleen kanssa. Mikäli arjessamme herää huolta nuoruusikäisestä toivon, ettemme käännä selkää. Löytyisikö meillä rohkeutta kääntyä nuoren vanhempien tai työkseen nuorten kanssa toimivien puoleen? Muun muassa Nuorten mielenterveystalo on käytössämme ympäri vuorokauden tarjoten tutkittuun tietoon pohjautuvaa tukea. Jokaisen nuoren elämä on arvokas. Kasvakoot nuorta suojaavat tekijät ja tukevasti kantavat siivet! Ollaan omalla paikallamme nuorta varten.
Siipien suojaa toivoen, Päivi