Aistitko toisen kaikilla aisteilla?
Mistä hyvä mieli, kokonaisvaltainen hyvä olo suhteessa syntyy?
Itselleni hyvä mieli syntyy monestakin asiasta: yhteyteen pyrkimisestä, kumppanuuden tunteesta, kunnioituksesta puolin ja toisin, siitä että tunnen olevani ymmärretty, nähty ja hyväksytty. Kun muun muassa nämä asiat ovat kunnossa, on oloni rauhallinen, sitoutunut ja tasapainoinen eikä suhteen tilaa tarvitse jatkuvasti puntaroida vaan ”Tässä nyt eletään ja mennään yhdessä eteenpäin”.
Erityisenä kirsikkana parisuhteen kakun päällä näen paluun keskinäiseen läsnäoloon. Läsnäoloa on se, että ollaan tässä ja nyt – aistien äärellä. Kun on oikein läsnä itselle ja toiselle, ei oikeastaan ole aikaa, on vain tämä hetki, jossa kaikki on hyvin.
Aistien äärellä oleminen toisen kanssa on ihokosketusta, jotain maisteltavaa ja tuoksuteltavaa, se on katsetta ja kuulevia korvia.
Hakeudumme usein automaattisesti läsnäoloon. Seksi voi tarjota ruokaa kaikille aisteille, ehkä se usein koetaankin niin merkityksellisenä ja miellyttävänä asiana. Millaista seksielämänne on, jos aisteja ajattelet? Tarjoaako se aistien ilotulitusta vai erämaavaellusta tai jotain siltä väliltä?
Aistien äärellä oleminen voi parisuhteessa tarkoittaa muutakin. Yhteinen tekeminen, yhteiset kokemukset voivat saatella läsnäoloon. Yhdessä katsottu elokuva, yhdessä syöminen, kävelylenkki metsässä, kahdenkeskinen saunahetki.. esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.
Tässä voisi miettiä vastakohtaakin. Sitä miten ajatus aistien äärellä olemisesta ja läsnäolosta liittyy parisuhteen huonovointisuuteen. Ehkä jos aistien äärellä ollaankin huonossa suhteessa jollain tavalla tai monella tavalla väärin, itselle väärällä tavalla?
Oikeanlaisen ihmisen kanssa elämä voi olla nautinnollinen aistimatka. Jos parisuhde tuottaa enemmän pahaa mieltä kuin hyvää oloa, on ehkä aika tehdä jotain? Ihan oman itsen vuoksi.