Kipeän kohdan yli

ihon_ymparilla_jaata.jpg

Eräänä päivänä on vain niin, että kaikki kaunis suhteessa näyttää menneen. Yhteys puolisoon ja lapsiin on katkolla ja takana peruuttamattomien huonojen valintojen sarja. Arjessa on vähän hyvää jäljellä. Toivoa kannattaa silti.

Uuden alun mahdollisuus saattaa löytyä vanhojen, käsittelemättä jääneiden asioiden silmiin katsomisesta. Toivottavasti viereltä löytyy silloin joku, joka on varustettu tilanteessa tarvittavilla taidoilla. Joku, joka toimii perheelle arjen tukikeppinä.

Vain kuulluksi tullut voi kuunnella ja kuulla.” Ennen parisuhteelta odotettiin perusasioita. Lämmintä ruokaa ja vaatteita, kattoa pään päällä. Seksuaalisten tarpeiden täyttyminen silloin tällöin riitti. Nykyään puolisolta odotetaan edellisten lisäksi tukea yksilölliseen kasvuun. Molemmat ikään kuin pyytävät toisiltaan: “Auta minua löytämään, kuka todella olen”.

Puolison henkisen kasvun tukeminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Ja juuri näistä näyttäisi kiireisessä arjessa olevan pulaa.

Pettymys avioliittoon kilpistyy usein ajan vähyyteen ja kokemukseen, ettei ole toisen vaivan arvoinen.

Kipu on usein seurausta kuulluksi tulemisen puutteesta.” Parisuhteessa vähän on enemmän. Ne avioliitot, joissa molemmat osaavat laskea vaatimustasoa silloin, kun perheessä on useampia haasteita yhtä aikaa, koetaan onnellisemmiksi. Esimerkiksi pikkulapsivaiheessa, lasten tai puolison sairastaessa tai työttömyyden keskellä pienten tekojen noteeraaminen tekee liitosta vahvemman.

Pitkissä ja onnellisissa suhteissa tehdään paljon virheitä. Puolisoilla on kuitenkin kyky palata tunneyhteyteen katkoksen jälkeen.” Pienillä asioilla on väliä. Kahvikupin keittäminen aamuisin on kuuluva viesti rakkaudesta ja välittämisestä. Siksi siihen panostaminen kannattaa. Joka ikinen aamu. Se saa kumppanin kukoistamaan.

Hyvän parisuhteen rakennusaineita pohditaan jälleen monilla kesän avioliittoleireillä. Kannattaa osallistua!

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *