#Tunteet – Suudelmia kaikille sadoille rakastettuni erityisyyksille
Iltamyöhällä eilen meillä oli ihan hassu hetki. Vaikeasti selitettävää kyllä, mutta se alkoi puolisoni vitsailusta, johti painiin ja päätyi siihen, että nauroimme aivan katketaksemme. Kun vähän tokenimme, sanoin epäileväni, että hän oli suunnitellut asiaa ainakin minuuttien ajan, mutta hän sanoi saaneensa inspiraation sekunnin murto-osassa.
Sellaista on vähän väliä. Ehkä kerran parissa kuukaudessa tulee liki hysteerisen hauska hetki, semmoinen, johon vaan repeää aivan kokonaan. Se on jonkinlainen yhtaikainen vipsahdus. Hän kylvää sen siemenen ja sitten siitä puhkeaa naurupuu, vankka kuin tammi ja hapsuttava kuin palmu.
Mietiskelin tuota jonkin aikaa ennen nukahtamista ja totesin hänelle, että hän on kyllä ainutkertainen. Minusta hän on tälläkin tavalla erityinen. Ja minusta tuntuu erityiseltä, kun saan nauraa ja hullutella hänen kanssaan.
Erityisyys onkin tärkeää. Kukaan ei halua olla vaihtokappale, korvattavissa oleva.
Minun ystäväni kuvasi oman elämänvaihekriisinsä alkukohtaa hetkenä, jona hän seisoi perheen kivassa keittiössä illalla, tiskit olivat tiskattuina, asiat siististi ja kaikki tehtävät tehtyinä, ja hänet valtasi syvä kokemus siitä, että se kaikki säilyisi ja jatkuisi kivana ja siistinä, jos hänet vaihdettaisiin johon kuhun toiseen. Hän koki, ettei hänessä ollut jäljellä mitään erityistä.
Monesti parisuhdetta kuvataan eräänlaisena sokeutena, josta vähitellen parannutaan. Ensin ollaan sokeita kaikelle muulle kuin toisen ihmeellisyydelle ja ainutkertaisuudelle, ja vähitellen sitten aletaan nähdä, ettei hän niin erikoinen olekaan. Sitten nähdään toisen kaikki viat ja lopulta saatetaan sopuisasti tyytyä toisen tavallisuuteen, tuttuuteen ja turvallisuuteen. Taannoin luin jutun, jossa varoitettiin lataamasta liikaa odotuksia toisen varaan. Pitää olla erillisyyttä, koska kukaan ei voi vastata toisen kaikkiin toiveisiin ja odotuksiin. Lopulta toinen nähdään riisuttuna illuusioista ja siihen pitää varautua.
Minusta tuollainen ”järkevyys” on kokonaan väärä tulkinta ihmisen kohtaamisesta ja toisaalta lumoutumisen edellytyksistä. Se on myös hukassa oleva käsitys erityisyyden tunteen sekä käsitteen toiminnasta ja mahdollisuuksista.
Erityisyys toisessa ihmisessä paljastuu välittömästi, kun häneen keskittyy ja syventyy. Emmekä me sattumalta rakastu. Päinvastoin, rakastua voi vain niihin ihmisiin, joihin rakastuu. Siihen johtavat monet syyt. Ne ovat arvokkaita kuin happi ja vesi elämälle.
Jos on onnekas rakastuakseen, on minusta kaikki edellytykset säilyttää toisessa ne kaikki erityisyydet, jotka ovat hänestä tehneet minulle hänet. Niitä löytyy elämän kerroksien myötä myös lisää.
Toisen erityisyyksien ihaileminen ja niistä avoimesti nauttiminen tukee juuri niitä erityisyyksiä. Erityistä ei ole vain se, mikä toteutuu aniharvoin, vaan myös se, joka on yleisesti läsnä. Tavallisimpina toistuvat asiat ovat erityisiä – erityistä niissä on se, että ne ovat jatkuvasti esillä. Jos nyt sitten ajatellaan rakastettua ihmistä, hänessähän on jotain aivan erityisen ihanaa: piirteet ja huumori vaikka, hiusten sävy ja selän kaari, leikkaava äly, kyky saada aikaan tai haaveilla, laulun lahja, suuri sivistys, ystävällisyys, kehon lämpö ja niin edelleen, mitä vain kessäkin kellekin.
Niin pitkään kuin noita erityisiä tavallisuuksia vaalii, toinen on siinä keskellä arkea ihmeellisenä – erityisenä kerrassaan. Miten niitä vaalitaan? Samalla tavalla kuin mitä tahansa asiaa, joka on itselle arvokas ja rakas. Sillä tavalla monet näyttävät vaalivan mielessään jotain jalkapallojoukkuetta. Tai työtään, tai aatetta tai uskontoa. Sitä pidetään mielessä, katsellaan sisäisesti, näytetään kiinnittyminen siihen myös ulospäin tavalla ja toisella, juhlistetaan sitä.
Onko joku joskus kuullut joidenkin miesten keskustelevan siitä, että yhtä joukkuetta nyt voi kannattaa pari vuotta, mutta sitten se innostus häviää, ja pitää löytää jotain muuta tilalle? Ei koskaan! Viehtymys ja lumo säilyvät elävinä vuodesta toiseen, koska sitä puhuttelevaa erityisyyttä ravitaan, valitaan ja eletään osana omaa elämää.
Siten on myös rakastetun erityisyyden laita. Ja toisin kuin jalkapallojoukkueeseen, häneen ihailu välittömästi vaikuttaa. Kun saa kokea olevansa erityinen ja ihailtu, syntyy myönteisiä vaikutuksia. Tapahtuu kaikenlaista hurmaavaa inspiroitumista.
Suudelmia kaikille sadoille rakastettuni erityisyyksille.