Tunnistatko parisuhteen kielteisen kehän? Syyttelyn ja puolustautumisen tahti kiihtyy, koska puolisoiden herkkiin kohtiin sattuu

Kun aloitin perheneuvojana, vanhempi kollega kertoi minulle tunnekeskeisestä pariterapiasta ja kielteisestä kehästä, joka toimii kahden läheisen ihmisen välissä. Hän tutustutti minut työn käytännön kautta Sue  M. Johnsonin (http://drsuejohnson.com/) ajatuksiin romanttisesta rakkaussuhteesta aikuisten kiintymyssuhteena.

Negatiivisen kehän idea osui inhimillisen provokaation ytimeen. Löysin teemaan liittyen runsaasti esimerkkejä hyvinkin läheltä.

Minulle alkoi selvitä arkisten riitojen lähde. Kun toinen sanoo, että maito on vähissä, se ei puolison korvissa ole neutraali lause. Jos hän on käynyt kaupassa, hän kuulee sen syytöksenä. Puolustautuminen alkaa automaattisesti: ”En minä voi kaikkea muistaa. Oli aika monta asiaa ja hyvä, että ehdin sinne kauppaan.

“Tähän on helppo vastata: ”Minäkö sitten olen ollut päivän jouten? On se kumma, kun et koskaan arvosta minun panostani.”

”Minäkö se olen kaiken pahan alku ja juuri? Katso itseäsi peilistä. Lapsetkin sanovat, että äiti on aina kärttyinen. Eikö se soita mitään kelloja?”

Kierros kierrokselta etäännytään tyhjenevästä maitopurkista siihen pisteeseen, että toinen poistuu paikalta. Hän pamauttaa oven perässään ja kurvaa vauhdilla kauppaan ”hakemaan nyt sitä maitoa, että olisit kerrankin tyytyväinen.”

Nopeat reaktiot ketjuuntuvat

Riita ei synny tosiasiasta, vaan siitä tulkinnasta, mikä puolison toiminnalle annetaan. Nopeat reaktiot ketjuuntuvat. On helppo siirtyä syyttelyn ja puolustautumisen kehällä seuraavalle kierrokselle. Kehän katkaiseminen on paljon vaativamp

Kehä jatkuu, vaikka kumpikin mielessään harmittelee miljoonaan kertaan samalla muotilla käytyä riitaa. Aiheena ei suinkaan ole näkyvä alkusyy, maitopurkki. Riita saa sytykkeensä siitä, että kummankin omiin herkkiin kohtiin sattuu.

Riitelijät saattavat hiljaa mielessään käydä toisenlaista keskustelua. ”Enpä selvinnyt yksinkertaisesta kauppamatkasta.” ”Olisinpa osannut alun perin pitää suuni kiinni.” ”Tyhjiinkö raukeni se, että eilen annoin rehellistä hyvää palautetta.” ”Harmittaa, että lapset joutuvat kuulemaan.”

Mitä minussa tapahtui?

”Mitä tapahtui” on hyvä kysymys, kun tilanne on rauhoittunut. Se auttaa purkamaan samantapaisina toistuvia riitoja, jotka syövät yhdessä olemisen mielekkyyttä.  

Konkreettisen tilanteen läpikäynti voi haastaa omia oletuksia. Olisi hyvä, että kumpikin saa kertoa oman kuvauksensa tapahtuneesta. Toisen kuuleminen vaatii ponnistelua, koska omista tulkinnoista on vaikea luopua.

Monesti huomio on toisen tekemisissä ja tekemättä jättämisissä. Riitojen selvittelyssä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä minussa itsessäni tapahtui. Mikä tunne kutsui puolustavat repliikkini esiin? Mitä minulle tärkeää on tuon tunteeni taustalla?

Kerimällä kehää auki voi löytää uutta ymmärrystä tapahtuneesta. Kun tilanne on rauhallinen, molemmat voivat kertoa tuntemuksistaan, jotka ovat olleet riidan aikana pinnan alla. Jos riitojen rauhallinen purkaminen ei onnistu kahdestaan, voi riitatilanteita tutkia pariterapiassa.

Perheneuvoja Anna-Riitta Pellikka