Petätkö puolisoa? Murra häpeän valta puhumalla
Häpeä vaikeuttaa kriisin käsittelyä. Pettänyt ei uskalla kertoa sivusuhteesta vaan valehtelee. Raha-asioissa epäonnistunut ei kehtaa pamauttaa koko totuutta vaan vähättelee asiaa.
Pelaamaan ratkennut nolostuu, kun elämänmuutos ei mennyt suunnitelmien mukaan. Häpeissään hän salaa tekonsa. Piilotettu moka vie paljon voimia. Jälkien peittäminen lisää pahan olon painetta.
Pettäjä saattaa jäädä yksin
Työhuoneessani selvitellään usein uskottomuuskriisejä. Näissä tapaamisissa molemmat puolisot tarvitsevat tilaa käsitellä tunteitaan. Petetty saa helposti sympatiat ja tuen. Pettäjä saattaa jäädä yksin. Hän on satuttanut toista, ja yleensä myös itseään.
Häpeä neuvoo syyttelemään muita
Miksi en toiminut järkevästi? Miksi lähdin viestittelemään kiinnostavan ihmisen kanssa, vaikka en oikeasti halunnut lähteä omasta parisuhteestani? Miksi jäin kiinni ihailuun, vaikka tajusin, ettei suhteella ole tulevaisuutta? En olisi ikinä uskonut, että pystyn loukkaamaan puolisoani näin julmasti.
Samankaltaiset kokemukset toistuvat, kun puolisot keskustelevat vakavan uskottomuuden jälkeen. Luottamuksen palautumista haittaa pettämiseen liittynyt valehtelu.
Epätodellinen kupla puhkeaa
Jos kumppani epäilee, tuntuu turvallisimmalta kieltää uskottomuus. Puolison reaktiot pelottavat. Oma mieli yrittää vähätellä pettämistä. Valehtelu jatkuu, vaikka on haastavaa työntää syyllisyyden tunteet pois.
Häpeä neuvoo: piilottele, salaa, pakene, syyttele muita. Häpeä kuiskii, että sinä et riitä, sinusta ei välitetä. Jäät yksin, vaille rakkautta.
Pettämisen paljastuminen on kaksoiselämää eläneelle usein helpotus. Epätodellinen kupla puhkeaa. Salailu voi päättyä.
Syyllisyys ei ole yhtä lamaannuttavaa
Häpeä saattaa tämän jälkeenkin ehdotella, että eiköhän tätä kriisiä ole käsitelty jo tarpeeksi, miksi yhä edelleen nostat vanhoja juttuja esiin. Mennään jo eteenpäin.
Syyllisyys ei ole yhtä lamaannuttavaa kuin häpeä. Katuminen voi saada aikaan muutosta. Haluan pyytää anteeksi, ymmärtää tapahtunutta ja ratkaista jatkossa ongelmia rakentavammin.
Mennyttä käsittelemällä voi toipua
Mitä tapahtuisi, jos häpeän rinnalle saisi rohkeutta? Voisiko silloin luottaa, että koko elämä ei romahda omaan mokailuun? Olisiko mahdollista kuunnella särkynyttä puolisoa, pahoitella ja osoittaa myötätuntoa? Jos tietäisi, että itsessä on muutakin kuin pahantekijä.
Rohkaisen sinua, joka olet kiinni valehtelemisen kierteessä. Kerro puolisolle, murra häpeän valta. Ota vastaan kumppanin loukkaantuminen ja pyydä apua. Mennyttä ei saa muutettua, mutta mennyttä käsittelemällä voi toipua.
Terveisin,