Mitä voimme oppia kuninkaallisten parisuhteista?

Seurasin pikkutyttönä mummuni kanssa ahkerasti Euroopan kuninkaallisten perheiden vaiheita. Innostus kasvoi omakohtaiseksi Dianan ja Charlesin häiden myötä. Diana oli niin nuori ja kaunis – mutta miten vanhan miehen hän valitsikaan, ihmettelin itse lähes saman ikäluokan tyttönä. Muutakin ihmeteltävää ja surtavaa suhteesta alkoi tihkua koko maailman nähtäväksi. Ehkä brittien lisäksi muutkin hovit ottivat tapahtumista onkeensa ja luopuivat puolison valinnassa siihenastisista nuoruuteen ja kokemattomuuteen liittyvistä kriteereistä. Kuninkaalliset näyttävät vuosien myötä kehittyneen parisuhdeasioissa niin paljon, että heidän opeillaan alkaisi olla käyttöä taviksillekin. Mikä siis on olennaista, kun nykykuninkaalliset valitsevat itselleen puolisoa?

Kuninkaalliset näyttävät vuosien myötä kehittyneen parisuhdeasioissa niin paljon, että heidän opeillaan alkaisi olla käyttöä taviksillekin.

1) Sitkeys

Siinä, missä prinsessa Diana päätyi julkisuuteen nuorena, kokemattomana ja median huomiosta hämmentyneenä, nykyiset kuninkaalliset kumppanikokelaat käyvät läpi prinssi- tai prinsessakoulun. Heitä opetetaan ottamaan roolinsa haltuun ja toimimaan median kanssa jo seurusteluaikoina ennen kihlausta. Kuninkaalliseksi puolisoksi tuleminen edellyttää sitkeyttä. Rakastuminen, tunneyhteys, on alku ja sen pohjalle rakentuvan suhteen lujuutta testataan elämällä yhdessä kuninkaallista elämää mahdollisuuksineen ja rajoituksineen, jotta siitä muodostuisi realistinen kuva.

Sitkeys on tarpeen taviselämässäkin. Symbioottinen huuma on ihanaa ja tarpeellista. Siihen voi pitkässä suhteessa palata uudelleen tankkaamaan tunnetta, mutta kaikilla vakiintuneilla pareilla on arkensa, näyttipä se miten kadehdittavalta tahansa ulospäin. Arjen ihanat hetket palkitsevat sitkeyden.

2) Monikulttuurisuus

Tuoreen Sussexin herttuaparin vihkiäistilaisuus oli lähtökohtaisesti monikulttuurinen. Musiikissa yhdistyivät eurooppalainen klassisuus ja afroamerikkalainen gospelperinne molempien puolisoiden juuria kunnioittaen. Erilaisten perinteiden läsnäolo vihkimisessä näkyi, kuului ja tuntui. Morsian ja sulhanen ovat tämän aikakauden nuoria aikuisia.

Monikulttuurisuuden voi määritellä laajemmin kuin ainoastaan kansainvälisyydeksi. Meillä jokaisella on oma kulttuuriperintömme, vaikka olisimme kasvaneet samassa maassa. Yksi on oppinut ilmaisemaan tunteensa avoimesti, itkemään ja nauramaan paljon. Toinen on kasvanut arvostamaan itsehillintää ja hallittua käytöstä. Arvot, elämäntavat ja perinteet vaihtelevat perhekulttuureissa. Erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen on jokaiselle tärkeä oppi

3) Puolisoiden yhteiset ja erilliset tehtävät

Nykypäivän kuninkaalliset toimivat edustustehtävissä ja harjoittavat hyväntekeväisyyttä. Nämä työt sisältävät niin yhteisiä  kuin kummankin puolison omia projekteja. Yhteiset mielenkiinnon kohteet ja omat alueet ovat tärkeitä, jotta parisuhteessa säilyvät sekä läheisyys ja samanhenkisyys että erillisyyden ja erilaisuuden tuoma kiinnostusta ylläpitävä särmä. 

Mihin nykypäivänä tarvitsemme kuninkaallisia? Ehkä esikuvien ja idolien tarpeeseemme?  Voimme samaistua johonkuhun, jonka kautta omaankin elämäämme sataa hiukan glitteriä ja säihkettä.Kuohuviini ja prinsessakakku kotisohvalla television ääressä päästää meidät osallisiksi yhteisöllisestä kokemuksesta, kun kuninkaalliset juhlivat. 

 Voimme samaistua johonkuhun, jonka kautta omaankin elämäämme sataa hiukan glitteriä ja säihkettä.

Rocktähtiin ja näyttelijöihin verrattuina kuningashuoneet tarjoavat jatkuvuutta. Niiden historia kohoaa arjen yläpuolelle. Vaikka kuninkaiden ja kuningattarien valta on seremoniallista, he toimivat valtioidensa esikuvina. Kysymys monarkian tulevaisuudesta nousee yhä useammin esille kansalaisten keskuudessa,  mutta häät ja uusien kuninkaallisten syntymät kohottavat aina kannatuspiikin gallupeissa.

Kenen häät mahtavat tulla seuraavaksi?

Fiilistelee Päivi Stelin-Valkama