Mies, jolla ei ole ollenkaan huonoja puolia

 

”Joko olet tutustunut Hänen huonoihin puoliinsa?” kysyin ystävättäreltäni, joka oli löytänyt elämänsä miehen ja seurustellut jo jonkin aikaa. Hänen vastauksensa yllätti minut enkä toivottavasti unohda sitä ikinä. ”Ei ole huonoja puolia, on vain asioita, joissa olemme erilaisia”, hän sanoi. Silloin päätin, että tuollaisen viisaan, kauniin ja rakkaudellisen tavan suhtautua toiseen ja toisiin haluan minäkin opetella.

”Ei ole huonoja puolia, on vain asioita, joissa olemme erilaisia”

 

Toinen opettajani tässä samassa teemassa oli vessapaperi. Kyllä, vessapaperi. Palanen sellaisesta rullasta, johon on kirjoitettu aforismeja, jotka on kerätty tavallisten vessapaperinkäyttäjien pöytälaatikkovihoista. ”Olet täydellinen kaikkine virheinesi, aina ja ikuisesti”, siinä sanotaan. Ystäväni lausuman jälkeen tämä sinänsä kaunis teksti särähtää. ”Virheinesi”. Kuka määrittelee, mikä piirre ihmisessä on virhe? Suurpiirteisyys vai pikkutarkkuus, kumpi on oikeampaa? Onko virheellisempi se, joka juttelee sujuvasti kaikkien kanssa vai se, joka mieluummin katselee sivummalta, käytännöllinen vai teoreettinen, optimisti vai pessimisti?

 

On tuhoisaa parisuhteen – ja koko ihmiskunnan – kannalta määritellä toisen luonteenpiirteet hyviksi tai huonoiksi omien mieltymystemme mukaan. Varsinkaan kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Olemme itsekin erilaisia eri tilanteissa. Puheliaskin menee joskus hiljaiseksi ja joskus ujoin onkin se rohkein.

On tuhoisaa parisuhteen kannalta määritellä toisen luonteenpiirteet hyviksi tai huonoiksi omien mieltymystemme mukaan

 

Yksi vaikeimmista ja tärkeimmistä asioista parisuhteessa on juuri toisen erilaisuuden hyväksyminen. Eikä vain se, että hän tekee asiat eri tavalla, pitää eri asioista, on kasvanut erilaisessa perheessä ja saanut erilaisen parisuhdemallin (vain muutamia mainitakseni). Usein on vaikeaa hyväksyä se, että hän myös joskus kokee samat asiat eri tavalla kuin minä.

 

Jokaisessa parisuhteessa törmää kaksi kulttuuria, vaikka samaa kansalaisuutta oltaisiinkin. Parhaimmillaan tästä erilaisuuksien yhdistämisestä seuraa jotain uutta ja hienoa, ainutlaatuista. Siihen pääsemiseksi tarvitaan halua tutustua toiseen avoimin mielin vailla ennakkoasetuksia. Oli suhde sitten tuore tai vuosikymmeniä kestänyt, tämä tutkimusmatka jatkuu aina. Toisen erilaisuus voi yllättää yhä uudelleen.

Parhaimmillaan erilaisuuksien yhdistämisestä seuraa jotain uutta, hienoa ja ainutlaatuista

 

Ihan eri asia tietenkin on se, ettei kaikkea käyttäytymistä voi eikä tarvitse hyväksyä. Väkivalta eri muodoissaan on kiellettyä aina. Jokainen tekee joskus virheitä ja niistä voidaan selvitä anteeksi pyytämisellä ja anteeksi antamisella. Mutta jos huono käytös kumppania kohtaan on toistuvaa, se kertoo arvostuksen puutteesta, itsekkyydestä, välinpitämättömyydestä tms., jostain ihan muusta kuin rakkaudesta.

 

Rakkautta on toisen hyväksyminen juuri sellaisena kuin hän on. Sitä kai se vessapaperiaforismikin yritti sanoa. Ja sitähän me jokainen toivomme.

 

Terveisin perheneuvoja Paula