Menikö teillä parisuhde lapsiveden mukana? Viisi hyvää syytä laittaa parisuhde lapsen edelle

Miksi te ette ota mua mukaan? Mä en ikinä pääse mihinkään!

Lapsen sydäntäsärkevä pyyntö jää vaivaamaan. Olisiko sittenkin pitänyt järjestää perheen yhteistä aikaa? Lapsi osaa vedota taitavasti tunteisiin.

 

Kiintymyssuhdeteoriaa tunteva vanhempi on herkistynyt lapsen tarpeille. Tämä on hieno asia. Mutta tavassa laittaa lapsi aina etusijalle on sudenkuoppansa. 

Miksi vanhempien on hyvä viettää aikaa ilman lapsia?

1. Parisuhde jää helposti arjen pyörityksen ja vanhemmuuden jalkoihin. Suhdetta lapseen on helpompi vaalia kuin suhdetta puolisoon. Lapsi pitää ääntä itsestään ja tarpeistaan. Vanhemman ja lapsen välinen suhde ei katkea helposti. Parisuhteeseen liittyy paljon enemmän riskitekijöitä.
2. Parisuhde on lapsen koti. Kun vanhempien suhde toimii, lapsen ei tarvitse kanta huolta vanhemmistaan. Hän voi elää lapsen arkea ilman aikuisille kuuluvia murheita. Antamalla aikaa parisuhteelle, rakennat lapsen elämän turvallista pohjaa.
3. Vanhemman tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä. Yksi tärkeä pettymys on se, ettei lapsi pääse mukaan vanhempiensa suhteeseen. Vanhemman yksi vaikeimmista taidoista on ottaa lapsen pettymys vastaan empaattisesti: ottaa lapsen tunne todesta ja samalla pysyä päätöksessään.
4. Ulkopuolelle jääminen ei ole helppoa. Lapsi harjoittelee tätä turvallisessa suhteessa aikuisiin. Minua rakastetaan, mutta en ole aina huomion keskipiste. Taito kestää ulkopuolisuutta on tärkeä myös lapsen tulevissa ihmissuhteissa. 
5. Aikuisen velvollisuus on pitää huolta omista tarpeistaan. Parisuhteesta huolehtiminen on samalla itsestä huolehtimista. Jos pistät lapsen aina etusijalle, kulutat itsesi loppuun.

Suhdetta lapseen on helpompi vaalia kuin suhdetta puolisoon.

Omalla toiminnallasi annat lapselle esimerkin aikuisena olemisesta ja parisuhteesta. Millaista mallia haluat välittää?

Tällä viikolla vietetään parisuhdeviikkoa. Mikä on se hetki tällä viikolla, kun sanot parisuhteelle kyllä! Lapsi kestää sen, että hän joutuu odottamaan.

 

Lämmöllä,

Anja Nwose