Korjaako rakkautesi hänet?
Kun parikymppisenä aloitin parisuhteen, minulla oli omat odotukseni ja käsitykseni hyvästä yhteisestä elämästä. En tainnut uhrata montakaan ajatusta sille, että toisella saattaisi olla erilaisia odotuksia. Olihan minulla suuren elämänkokemukseni pohjalta selkeä visio siitä, mitä tarvittaisiin. Mahdoin olla melkoinen päsmäri. Ei olisi helppoa elää parisuhteessa silloisen minäni kanssa – jos nyt tämän nykyisenkään.
Hänen pitäisi olla vastaus tarpeisiisi, jotka odottavat täyttymistään, lääke elämän kaikkiin kolhuihin.
Onneksi suhteeseen valittu kumppani on aina lähtökohtaisesti erilainen kuin itse olet. Alun symbioottisessa rakastumisen huumassa sukelletaan yhtä sulautuneeseen ja pehmeään olotilaan kuin vauvana vanhempien sylissä. Heidän tehtävänsä oli silloin olla lapselleen kaikki, mitä tämä tarvitsi. Rakastumisvaiheessa kumppaniin kohdistuu sama odotus, halu olla hänen universuminsa aurinko, hänen elämänsä keskipiste. Hänen pitäisi olla vastaus tarpeisiisi, jotka odottavat täyttymistään, lääke elämän kaikkiin kolhuihin.
Parisuhteesta onkin avuksi moneen:
1) Parisuhde on kehitysmahdollisuus. Minuuden perusrakenteet ovat muotoutuneet elämäsi ensimmäisinä vuosina ja kypsyneet sekä kehittyneet murrosiässä. Läheisessä suhteessa toisen kanssa saat uuden mahdollisuuden. Voit hioa särmiäsi ja opetella käsittelemään tunteitasi. Persoonallisuuden kasvu ei lopu koskaan. Kaikki ihmissuhteet tarjoavat kasvumahdollisuuksia, mutta pitkä parisuhde on kasvualustana parhaasta päästä. Suhteen edetessä alkaa vääjäämättä valjeta, että sinä et olekaan ainoa, jolla on odotuksia. Toisellakin on tarpeensa ja toiveensa sinua kohtaan. Entä, jos alkaa vaikuttaa siltä, että kumppanin haasteet ovat liian suuria? Milloin hälytyskellojen pitäisi soida?
Ihminen, joka ei kerro ainoastaan onnistumisistaan, vaan myös vaikeuksistaan ja siitä, mitä on niiden kautta oppinut, herättää luottamusta.
Yksiselitteistä vastausta ei ole olemassa, mutta tärkeänä suuntaviivana voidaan pitää itsereflektiokykyä eli sitä, että kumpikin teistä kykenee katsomaan itseään peilistä ja arvioimaan itseänsä ja toimintaansa realistisesti. Ihminen, joka ei kerro ainoastaan onnistumisistaan, vaan myös vaikeuksistaan ja siitä, mitä on niiden kautta oppinut, herättää luottamusta. Kiiltokuvansileä täydellisyys herättää epäilyksiä. Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se harvoin on totta.
2) Kasvun mahdollistaa vastavuoroisuus. Kun kaksi rakastunutta hupsahtaa maan pinnalle pinkistä pilvestään, heidän haasteenaan on oppia sekä antamaan että vastaanottamaan rakkautta. Vastavuoroisuutta ei mitata millin tarkkuudella. Välillä toinen on vetovuorossa ja kannattelee toista. Se kuuluu rakkauteen, kunhan vuorot vaihtelevat. Jatkuva, yksipuolinen vastuun kantaminen elämän eri osa-alueista muuttaa parisuhteen hoitosuhteeksi. Vastavuoroisessa suhteessa pinkit pilvenhattaratkaan eivät katoa, vaan niille voidaan hypähtää uudelleen tankkaamaan yhteyden ja erityisyyden kokemusta.
3) Suhteessa eläminen lisää itsetuntemusta.
Sinun rakkautesi voi korjata kumppanisi kipeitä kohtia. Hänen rakkautensa tekee samaa sinulle. Kun tunnette toistenne herkät kohdat, voitte oppia ymmärtämään toisianne syvemmin. Ymmärryksen lisääntyessä anteeksiantaminen toiselle ja itselle tulee mahdolliseksi. Suhteella on tilaa kehittyä ja kukoistaa.
Kasvukauden jatkuessa
Päivi Stelin-Valkama