“Iskän kanssa kaupassa ei ole kiire” – hidas kävelyrytmi on monikulttuurisen perheemme helmi
“Äiti, mihin meillä on kiire?”, kysyy 11-vuotias. “Öö, ei kai mihinkään…” Hämmennyn, koska en tajunnut askelteni nopeutta. Kesäinen viikonloppu on alkamassa. Jostain syystä kaahaan pitkin käytäviä ostoskärryjen kanssa.
“Iskän kanssa kaupassa ei ole kiire.”
Juu, olen huomannut afrikkalaisen puolisoni verkkaisen askelluksen. Vaikka olisimme myöhässä häistä, mies astelee rauhallisesti ja pää pystyssä hääparin perässä kirkkoon. Jos puolisoni kävelee maamiehiensä seurassa, matkanteko on äärettömän rauhallista.
Useimmat parisuhteemme haasteista ovat johtuneet yksilöllisistä kasvukivuistamme.
Miten olette selvinneet kulttuurierojen kanssa? kyselee moni. En osaa hahmottaa perhe-elämäämme tätä kautta. Useimmat parisuhteemme haasteista ovat johtuneet omista yksilöllisistä kasvukivuistamme. Puolison erilainen kasvukulttuuri aiheuttaa toisinaan tuskaa. Se myös mahdollistaa, että voi katsoa ja tutkia omaa taustaansa etäämpää.
Kotouttajan roolin olen kokenut raskaaksi.
Tehtäväni on ollut auttaa puolisoni sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Viranomaisetkin olettevat, että täällä kasvaneesta puolisosta tulee kotouttaja. Tämän roolin olen kokenut raskaaksi. Minun on pitänyt ohjata, neuvoa ja valmentaa mies maan tavoille. Näissä tilanteissa saattaa ajautua salakavalasti kumppanin yläpuolelle. Kyllä me Suomessa tiedämme, mikä on ihmiselle hyväksi. Meillä on toimiva julkinen järjestelmä, paljon tutkittua tietoa ja tavoitteellisia kärkihankkeita.
Ylimielisyys on meidän länsimaalaisten huomaamaton pahe.
Kunnioitan suomalaista systeemiä enkä haluaisi kasvattaa lapsiamme missään muualla. Aina välillä kuitenkin havahdun, että ylimielisyys on meidän länsimaalaisten huomaamaton pahe. Kaukana tehokkuudesta ja teorioista on kasvanut kosketus johonkin, jonka kiireen keskellä helposti kadottaa. Puolisoni kävelytyyli kertoo läsnäolosta.
Kävele taas niin, että kaikki pienetkin solut saavat kulkea samaa matkaa, koko ruumis ehtii mukaan. Kävele viipyillen, jokaista askelta rauhassa maistellen niin, että mieli ja ruumis kulkevat käsikkäin. Kävele levollisesti, vaikka minä kiidän edellä. Kävele omaa rytmiäsi.
Terveisin,