Huono sijoitus parisuhteessa
Huonolla sijoituksella menettää aina jotain. Usein se on omaisuutta, rahaa tai mainetta. Pahimmillaan sijoituksesta seuraa totaalinen tuho. Hyvällä sijoituksella sitä vastoin saavutetaan onnellisuutta, tulevaisuutta ja turvallisuutta.
Huonon sijoituksen kohde parisuhteessa on toinen ihminen.
Parisuhteessa voidaan ajatella olevan myös huonoja sijoituksia, jonka seurauksena suhde menettää jotain. Se voi olla rehellisyyttä, aitoutta, raikkautta, iloa, hauskuutta, toisen todellista tuntemista, parisuhteen elävyyttä.
Huonon sijoituksen kohde parisuhteessa on toinen ihminen. Se, mitä ei itse pysty, uskalla tai osaa käsitellä tai kohdata omassa itsessään, se sijoitetaan (projisoidaan), siirretään, nähdään toisessa eikä itsessä. Sijoituksen kohde pitäisi kääntyä itseen. Hyvä sijoitus olisi käsitellä itse oman toiminnan motiiveja ja syitä.
Arjessa tämä saattaa näkyä niin, että sen, minkä näen toisessa ja mistä toista syytän, on juuri itselle vaikea käsittelemätön asia tai tapahtuma. Katse pitäisi kääntää toisesta itsensä katselemiseen. Kuunnella omaa puhetta ja omaa ajattelua.
Parisuhteen sijoituksissa emme siirrä rahaa. Me siirrämme kumppaniimme omia käsittelemättömiä ja kohtaamatta jääneitä asioita, jonka tilinä, paikkana, on toinen ihminen.
Käsittelemättömien tapahtumien sijoitukset, toiseen siirtämiset, ilmenevät ja toimivat kahdella tavalla.
- Minä siirrän ja sijoitan toiseen – paukutan.
- Minä vastaanotan muiden kaikki sijoitukset – huolehdin.
Toive on myös rohjeta ottaa itselle vain omankokoinen vastuu ja olla suostumatta kiltteyden imuun.
Paukutan voi olla seuraavanlaista käyttäytymistä. Paukuttajana olen riitelyherkkä. Usein tavallisen keskustelun saatan kokea arvosteluna tai syyttämisenä. Joten puolustaudun ja hyökkään, ärähdän. Toiminnan ja hyökkäyksen motiivina on pelko ja turvattomuus. Paukuttajana pelkään meneväni rikki. Minä en rohkene . Elämässäni vika on usein toisissa ihmisissä. Saatan kieltää selviä asioita. Arjessa sivuutan vastuuni ja osallisuuteni yhteisiin asioihin sekä terveen syyllisyyden.
Paukuttajan toive ja haaste on päästä keskustelemaan yhdessä kieltämisen ja toiseen sijoittamisen sijaan. Toive on myös löytää turvallisuutta ja rohkeus katsoa itseen, ottaa oma vastuu.
Huolehdin eli silloin kaikki on minun vastuulla. Otan vastaan toisten sijoitukset minun. Tai paremminkin yritän hyväksyttää oman olemassaoloni ja arvon täyttämällä muiden toiveet ja pyynnöt. Tämän mallin olen saattanut oppia äidiltäni tai jo varhain kiltteytenä. Ajattelen, että omat tarpeeni ovat itsekkyyttä ja toissijaisia.
Toiminnan motiivina on olla hyväksytty ja kiltti tai uskollisuus kodin mallille. Toive ja haaste on opetella antamaan toisille heidän omat vastuunsa. Toive on myös rohjeta ottaa itselle vain omankokoinen vastuu ja olla suostumatta kiltteyden imuun.
Terveellä itsekkyydellä ja mielen jämäköittämisellä voitaisiin estää myös työelämän loppuun palamiset. Usein kiltti huolehtija on luotettava. Hän tekee ylitöitä ja mahdollistaa näin toisten laiskottelun.
Miten lopettaa huonot sijoitukset parisuhteessa? Meidän lähes kaikkien ulottuvilla on kaksi keinoa. Toinen on arkinen, jollekin luksusta, aivan liian vähän käytetty ja aliarvostettu puhuminen. Puhumalla, kun löydetään turvallisuus ja sen seurauksena rohkeus, voidaan käsitellä ja kohdata käsittelemätön. Puhumalla voidaan tuoda myös ei vielä nähty nähdyksi.
Toisena keinona ja edellisen mahdollistaja on empatia, myötätuntoinen suhtautuminen toiseen. Tämä on myös se meidän yhteinen rakkaus. Tämä kunnioituksen ja arvostuksen tuntu voi auttaa sijoittamisen ja kieltämisen siirtämisessä kumppanista itseen. Koska sinä rakastat, hyväksyt minut, uskallan kertoa sinulle ennen käsittelemättömiä asioita. Näin voi myös alkaa uusi, vapaampi elämä.
Hetkittäin kumppania voi käyttää sijaiskantajana tai sisällyttäjänä omiin käsittelemättömiin kokemuksiin, sijoituksiin. Parisuhteessa molempien tehtävä on kuitenkin ottaa oma itsensä kokoinen vastuu.
Valoista talvea, pysykäähän lämpiminä 🙂
Tuomo Kinnunen, perheneuvoja, Oulu