Auttaminen tekee iloiseksi!
Olen väsynyt siihen, että kun itsellä on huono tilanne, saa ympäristöltään tsemppitoivotuksia ja jaksuja. Ymmärrän, että aina oma tilanne ei anna periksi lähteä auttamaan toisen muutossa, käydä sairaan puolesta kaupassa tai ottaa lapsia illaksi hoitoon. Mutta onko oikeasti niin, että minulla on yli 100 kaveria somessa ja työkaverit, naapurit, sukulaiset, jne päälle, joista yhdelläkään ei ole aikaa auttaa oikeasti?
toisten auttaminen tekee auttajan iloiseksi
Maailma on mennyt kovaksi ja monella on kiire. Ihmisillä on oman jaksamisen kanssa haasteita. Mutta onko, ainakin osittain, syynä se, että emme saa apua silloin, kun sitä tarvitsemme? Lapsena naapurilla oli kirja, jonka kuvituksena oli säkkiä kantavien tikku-ukkojen jono. Kukin tikku-ukko kannatteli seuraavan säkkiä. Nykyään tuo jono tuntuu katkenneen. Jokainen raahaa yksin omaa pussiaan. Onneksi kaverit sentään tsemppaa, peukuttaa ja toivottaa jaksuja.
Tutkitusti toisten auttaminen tekee auttajan iloiseksi. Toisaalta oikeaan aikaan saatu huolenpito kannattelee eteenpäin. Tietoisuus mahdollisuudesta saada apua, silloin kun sitä tarvitsee, rauhoittaa, valaa uskoa elämään ja todellisuudessa vähentää tuen tarvetta. Seuraavalla kerralla, kun läheinen, kaveri, sukulainen tai naapuri kertoo ahdingostaan, mieti voisitko kysyä: Saanko auttaa?
Terveisin perheneuvoja Iiris Koskinen
Aika usein apua ei kehdata ottaa vastaan, en osa sanoa miksi. Onko se vaan se kumma suomalainen “kehtaamiskulttuuri”? Itse en ole suomalainen ja minusta usein on kumma kun mieheni sanoo ettei kehtaa jotain minulle jotain täysin normaali asia, kuten reklamaation teko tai töissä jostain epäkohdasta puhuminen vaikka esimiehelle. Tai onko sit kyse ihan vain siitä että toinen pelkää että jää velaksi kun ottaa vastaan apua? Tai että toinen sitten saattaa ajatella että toinen ei pärjää kun tarvitsee toisten apuja? Olen usein tarjonnut kavereille että voin vaikka ottaa lapset iltapäiväksi hoitoon tai jotain vastaavaa mutta ei ole tähän asti tullut kysely. Ottikohan muut sen retorisena kysymyksenä? Että tarjotaan vaan muodon vuoksi mutta ei oikeastaan haluta.