Älä unohda parisuhteessasí koskettamisen kieltä

Jos alkaisikin koskettamisesta, eikä puhumisesta. Jos silittelisin varovasti selkääsi, enkä vaatisi keskustelua tässä, heti ja nyt. Jos en vain jaksa sanoittaa ajatuksiani ääneen, mutta sen verran saisin ilmaistua: ”Saanko tulla sun kainaloon?”

Jos silittelisin varovasti selkääsi, enkä vaatisi keskustelua tässä, heti ja nyt.

Onko kunnioittava kosketus parisuhteen aliarvostettu kakkoskieli? Sanallinen vuorovaikutus parisuhteessa ei ole ainoa väylä toisen iholle. Läheisyyden kautta on mahdollista kertoa toiselle jotain niin merkityksellistä, mikä ei lausuttuna voi tulla täysin ymmärretyksi. Eikä meistä kaikki ole puhujia, itsensä sanoilla avaajia tai verbaalisesti lahjakkaita. Joku pystyy yhdellä ytimekkäällä lauseella sanomaan sen, mihin toinen käyttää tunnin tai kaksi. Kumpikaan tapa ei ole vähemmän arvokas.

Tutkittu tieto kertoo, että kosketuksella on parantava vaikutus kehdosta hautaan niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Kun silitän hellästi käsivarttasi, hermosäikeesi aktivoituvat ja välittävät rauhoittavia viestejä aivojen tunnealueille monia kanavia pitkin. Kunnioittava ja läsnäoleva kosketus parisuhteessa herättää luottamusta, turvallisuutta ja mielihyvää.

Parisuhteessa käsittelemättömät traumat, sairaudet, jatkuvat riidat, luottamuspula, pettymykset ja hylätyksi tulemisen pelko saattavat johtaa koskettamisen hautausmaalle.

Kunnioittava ja läsnäoleva kosketus parisuhteessa herättää luottamusta, turvallisuutta ja mielihyvää.

Silti on pariskuntia, jotka sanovat, että kyllä näinkin voi elää. Kosketuksen ja läheisyyden puutteeseen tottuu. ”Me ollaan hyvä tiimi!” Tehdään perheenä yhdessä kivoja juttuja. Arki rullaa, nauretaan ja jutellaan. Paitsi että ei ole juurikaan keskinäistä kosketusta, hellyyttä ja seksiä. Se on vaikea ja kipeä asia. Siitä ei puhuta. Ja jos puhutaan, miten meidän sitten käy. Toimivan vanhemmuuden ja kumppanuuden takaa voi löytyä hauraita, mutta sitäkin tärkeämpiä kysymyksiä. Rakastatko minua oikeasti? Kelpaanko minä sinulle miehenä/naisena? Onko minussa jotain vikaa?

Mutta mistä aloittaisimme? Miten ylittää seinäksi kasvanut kynnys, jonka takana on yksinäinen kaipaa puolison kosketusta ja syliä.

Liike toista kohti on parasta aloittaa pienin ja varmoin askelin. Joillekin se voi olla sitä, että totutellaan taas istumaan yhdessä samalla sohvalla. Ehkä monien päivien tai viikkojen päästä uskaltaa mennä ihan viereen ja ottaa kädestä kiinni. Kunnes voi mennä jo kainaloon tai halaamaan toista arjen askareiden lomassa.

Hyvä kosketus ja puhuminen kulkevat käsitysten. Pitkän etäisyyden jälkeen on tehtävä ensimmäinen siirto. Annettava mahdollisuus vuorovaikutukselle, jossa läheisyys ja sanat syleilevät toisiaan. Halaan häntä pitkään takaapäin ja kuiskaan: ”Mulla on ollut ikävä sua.”

 

Lämpimin Terveisin perheneuvoja Saija Falck