16 x MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT RASKAUDESSA?
Mikä allekirjoittanutta on yllättänyt raskaudessa? No aika hemmetin monta asiaa, hah! Vaikken ennen ensimmäistä raskautta osannutkaan odottaa juuri mitään, niin silti monen asian kohdalla on saanut olla aika äimänä. Tässä kun olen kohta jo vuoden ympäri ollut enemmän ja vähemmän raskaana, niin jonkin verran omakohtaista kokemusta asiasta löytyy, vaikkei yhtäkään vielä kertaakaan loppupuolelta asti. Nyt tulee siis tällainen “rv 24 edition”, eli pidätän tässä visusti oikeuden katsoa asioita eri tavalla raskauden loppuvaiheessa. 😉
MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT RASKAUDESSA?
Että raskaus ei automaattisesti invalidisoi, ja silloinkin voi olla omalla tavallaan elämänsä kunnossa. Olen siis to-del-la positiivisesti yllättynyt, kuinka pystyn yhä edelleen treenaamaan ja aika kovaakin! Parasta on just vetää jengille livekotitreenejä itse mukana tehden vielä niin, että salilla 100kg lantionnostoa paukuttelevat toteavat, että perskule voi osua kotitreeni kohteeseen! Peruskestävyyskin on aika kovassa mintissä tällä hetkellä, ja ei kyllä ole tarvinnut paljoa puuskutella vielä.
Raskausoireiden rankkuus alkuraskaudessa. Huh! Raskaus ei ole sairaus, mutta en ole kovin montaa noin rajua viikkokausien sairaanomaista tilaa kokenut (ja kahta vielä kertaa). Onneksi tämä on nyt toistaiseksi muisto vain, ja fyysinen fiilinki on aika jees. 😀
Raskausoireiden monimuotoisuus alkuraskaudessa. Aina puhuttu vain aamupahoinvoinnista. Entäs kun se paheni vain iltaa myöten!? Sitten päälle heti alusta alkaneet uniongelmat, jär-jet-tö-män raju väsymys, refluksioireilu, kuolleen rotan makuu suussa 24/7 (eli kaikki ruoka maistuu p*skalle ja vesi k*selle), ikenien vuotaminen, älytön liman määrä kurkussa, hiusten totaalilikaantuminen ja infernaaliset repäisykivut alavatsan alueella näin muutamia mainitakseni. Taisin säästyä vain hajuaistin terästymiseltä. Ei kun en. Enhän mä ekassa raskaudessa pystynyt ekalla kolmanneksella koskemaan koiran ruokiin.
Että raskausoireet voivat vaihdella eri raskauksissa. Jälkimmäisessä raskaudessa pääsin selkeästi helpommalla näiden oireiden syvyyden, skaalan ja keston kanssa, mistä en kyllä mieltäni pahoittanut. Uusi kettumainen ongelma on ollut tässä raskaudessa hiusten totaaliöljyyntyminen jopa vuorokaudessa pesun jälkeen, kun taas ekassa raskaudessa päästelin itselle tutulla viikon pesuvälillä ilman mitään ongelmia.
Että ollaan jo tässä vaiheessa bongattu nimi (toista nimeä myöten) ja vielä aika vahvassa yhteisymmärryksessä. Olin aivan varma, että vedetään arpalipuketta hatusta vielä edellisenä iltana ennen nimen iskemistä. Voihan tää vielä vaihtua, mutta aika vahvoilla tunnutaan nyt menevän! #winning
Kehon muutos. Eniten yllätyin, kuinka ”ajoissa” lantio voi leventyä. Tai ylipäätään, että lantio tosiaan aktuaalisesti voi leventyä luita ja ytimiä myöten (en siis puhu “lihomisesta”). Näin siis tapahtui jo ensimmäisessä raskaudessa, mutta jo kolmen viikon jälkeen päättymisestä sain taas kapoisimmatkin housut puolesta reidestä ylöspäin päälle. Hullua, miten kroppa mukautuu edestaas.
Ruokarajoitteiden ulottuvuus. Tämä suorastaan järkytti ekassa raskauden alussa, hah. Tokassa meni rutiinilla. Jotenkin se oma safkapaletti ja omat preferenssit tuntuivat joka ikisellä aterialla normaalisti pistävän lautaselle jotain shitlistillä olevaa. Damn! Eniten ikävä salminakkia, mutta vielä 17 viikkoa. 🙂
Miten perseestä äitiysvaatepuoli on. En vaan ymmärrä, miten vaikea on toteuttaa esimerkiksi laadukkaita äitiystrikoita, jotka eivät paistaisi perseestä läpi (ja silti hinnat alkaen 30€ kurastalaadusta). Muutenkin, kun on vaikea löytää omiin jalkoihin sopivia housuja, niin raskaus elementtinä ei ole tehnyt tästä suoranaisesti helpompaa. Onneksi olen bongannut muutamat todella pätevät treenimutsitrikoot, jotka menee mulla lähinnä arkikäytössä.
Toisaalta miten siistiä on pukeutua kummun kanssa! Ainakin vielä tällä hallitulla pallolla. Sitten tosiaan kun vaatevalinta osuu nappiin, niin vitsit miten ihana on korostaa tuota vatsaa. Se on oikeasti mun lemppariosa vartalosta just nyt. <3
Uniongelmat. Huh! Alkoi molemmissa raskauksissa jo seiskaviikosta lähtien, ja jatkuu edelleen. 😀 Viime yönä vedin kyllä komeasti pohjat niin että raikuu, ja heräsin jo kolmen tunnin yöunien jälkeen 02:55 kolmeksi tunniksi ylös husaamaan. Mutta tällä mennään, ja olen varautunut siihen, että nukun seuraavan kerran hyvin vuonna 2025. Jos nukun aiemmin, niin voin vain positiivisesti yllättyä. 😉
Että raskaus voi olla näin siistiä! Kun tuntuu, että ennakkokäsitys on monilla hyvin stereotypinen, ja että kaikki muovautuu just väkisin samaan äityli-muottiin, sulautuu yhdeksi massaksi ja kadottaa oman yksilöllisyytensä (en toisaalta ihmettele, koska niinhän noi neuvot ja povaukset antaakin muiden olettaa, ja itseni ne saivat lähinnä pakokauhun valtaan). Mutta raskausaika on ollut elämäni parhaimpia ja huikeimpia aikoja, vaikkei tähän jälkimmäiseen lähdettykään kovin riemukkaista lähtökohdista.
Tässä toisessa raskaudessa tosiaan yllätti se, että kaikista ennakkopeloista huolimatta traumaattisen menetyksen jälkeen, pystyy olemaan näin huoleton ja järjettömän onnellinen.
Hyvää tarkoittavien neuvojen ja vinkkien määrä, jotka eivät välttämättä toimi sitten millään. Tuntuu myös hassulta, että aika monta asiaa on saatu elämässä aikaiseksi ennen tätäkin itsenäisesti, mutta raskaana olo ja valmistautuminen lapsen saapumiseen yhtäkkiä vaatisi säkillisen neuvoja (ja varoitteluita), jotka eivät edes millään sovi vanhempien elämäntilanteeseen, taustoihin, arvomaailmaan, elinkeinon harjoittamiseen, talouteen tai elämään ylipäänsä.
Että nämä neuvot jopa vauvavuotta ajatellen alkavat jo pahimmillaan kuudennelta raskausviikolta asti.
Niin ja tietty ne jopa päivittäin toistuvat pyytämättömät sukupuoliennustukset vatsan muodosta, ruokatottumuksista tai raskausoireista päätellen (en muutenkaan lue edes horoskooppeja). Ja että tavallinen siivoaminen muuttuu ilmeisesti raskauden aikana samantien pesänrakennusvietiksi. En siis tarkoita näitä pahalla, mutta ehkä sain vähän liiallisen annostuksen kaikkia näitä joka tuutista, huh.
Että potkut ja beben potkubileet voi tuntua niin hullulta mylläämiseltä jo näin puolen välin rajapyykin ylityttyä. Ja aamusta iltaan. Niin helmeä! <3
Aikamoinen listahan tästä muodostui! Eli kyllä. Ajattelen aika eri tavalla raskaudesta kuin olisin esimerkiksi vuosi sitten voinut kuvitellakaan mietiskeleväni. Toki nämä ovat vain omia kokemuksiani omasta takaa (vain viikolle 24 asti), koska jokainen nainen ja raskaus ovat loppujen lopuksi aivan yksilöllisiä. Eli mihinkään muottiin tässä ei kenenkään kannata väkisin itseään tunkea, vaan fiilistellä (tai olla fiilistelemättä) raskautta ihan oman näköisellä tyylillään.
Jos siellä päässä ei vielä ole raskausajasta kokemusta, niin erosivatko nämä omista ennakkoajatuksista? Ja jos omakohtaisia kokemuksia löytyy, niin menikö yhtään yksiin vai kuulostivatko ihan vierailta mietteiltä? 😀
Pusuja tiistaihin!
TSEKKAA MYÖS:
Painon nousua ja rahanmenoa – rv 20-21
EILINEN JUTTUNI:
Q&A – Tulosten sulaminen? Lihasmuisti? Ylläpito kotona?
VALMENNUKSET:
Prove by Piia Home Edition valmennus – Vielä kerkeät!
Hehee…toi nukkuminen. 😊 Mulla kohta 10 v. ja 11 v. lapset….yöunet on olleet hakusessa sen 12 vuotta kohta jo. Tosin enää ei lapsia siitä voi syyttää, mutta unettomuus siis hyvinkin tuttua. 😆
Itselläni molemmat raskaudet & synnytykset meni tosi hyvin & kivuttomasti (no siis niin kivuttomasti kuin nyt mennä voi 🤣), ilman isompia oireita tms. Hyvinkin aktiivisena pystyi painamaan loppuun asti. Haasteet alkoikin sitten syntymän jälkeen… 😊 ja raskausajat oli minusta tosi kivaa, lukuunottamatta ehkä viimeisiä viikkoja kun jo vain odotti että pääsis synnärille ja olo rupes oleen melko tukala ihan koko ajan ja joka asennossa eikä mitkään vaatteet enää mahdu päälle. 🙄
Onnellista & ihanaa odotusta! ❤
Ai niin, olihan sitä refluksia mullakin! Varsinkin kakkosen kohdalla se alkoi jo melko aikaisessa vaiheessa ja se muuten on jäänyt sittemmin ihan pysyväksi vaivaksi… 🤔
Se ei muuten oo mukavaa. Feel you!
Itteeni ehkä tosiaan kans yllätti se, että miten “helpolla” raskaus voi kuitenkin sujua, kun kaikenlaisia kauhutarinoita alkoi heti tulla, kun tieto raskautumisesta tuli julki. 😊 Tää on muuten vähän sama viisauden hampaiden poiston kanssa. Kauheita legendoita liikkuu, mutta itselläni ko. operaatio oli tosi nopee, helppo ja kivuton. 😀 Kaikki 4 viisuria poistettu aikoinaan YTHS:llä. Sorry, meni off topic!
Siis mulla kanssa tässä jälkimmäisessä raskaudessa ihmettelin, että ennen kuin “olin myöhässä”, niin tuntui refluksioireet puskevan pintaan (vaikken silloin edes ajatellut sen liittyvän mahdollisesti raskauteen). 😀 Kun ekassa raskaudessa alkoivat vasta selkeästi myöhemmin. Muulloin refluksioireita ei siis ole ollut koskaan raskauksien ulkopuolella.
Mä vähän povailen itselleni tuota samaa fiilistä vikoille viikoille, ja veikkaan, että odottelen jo kuumeisesti silloin poksahtamista. Kun ei tähän 156cm varteenkaan tahdo hirveästi vatsa kasvaa kuin eteen ja sivulle, niin olo saattaa olla melko tuhti. 😀
Hei mä oon saman pituinen, eikä tullut silti järkky tukalaa oloa loppuvaiheessakaan mahan kanssa, vaikka se toki eteen päin meni enemmän kuin pidemmillä tyypeillä. Tosin bebe tuli 10 päivää etuajassa maailmaan, mutta kuitenkin. Eli tääkin yksilöllistä!
Ah, tää on huojentava kuulla! Kun tuntuu, että tässäkin vaan pelotellaan hirveesti jo etukäteen, että “ootapa vaan, kyllä sulle tulee vielä tukalat oltavat” 😀
Mua myös yllätti, kuinka pystyi loppuun asti treenaamaan salilla. Kummassakin raskaudessa, vaikka toki keventäen. Töissä jaksoi myös helposti äitiysloman alkuun.
Mä oon kanssa tästä todella positiivisesti yllättynyt, että kuinka hyvin pystyy edelleen treenailemaan, vaikkakin tietty kuormia joutunut tiputtamaan. Nyt toisaalta kotitreeniä tehdessä ei juuri haittaa millään lailla, kun eipä kotoa käsin saisikaan 100kg maastavetoja liikkeelle. 😀