Härreguud! Tämä ilme jysähti lärvilleni kun tajusin, että edellisestä täysin rennosta viikonlopusta kotosalla on humahtanut 11 viikkoa. Mitä ihmettä?! Ihmeiden aika ei kuitenkaan ole ohi, sillä nyt on käsillä ensimmäinen viikonloppu miesmuistiin, kun meitsillä ei ole oikeasti mitään ohjelmaa. Ei sitten minkäännäköistä! Voi kiesus, miten sydämeni kehrää ja ajatuskin saa minut huokaisemaan syvään ja voimakkaalla volyymilla. Aloin selaamaan kalenteria taaksepäin suuri kysymysmerkki otsaan liimattuna, että mihin nämä kaikki kymmenen edellistä viikonloppua ovat sitten hujahtaneet. No, nyt tämä selvitys pistetään sitten koko kansan jakoon!

VIIKKO TAKAPERIN

Viime viikonloppu hujahtikin Romaniassa junioreiden ja masterien MM-kisoissa, ja huhheijaa mikä reissu. Huikea setti, vaikka perinteisesti eurooppalaiseen tyyliin aikataulut “kevyesti” pettivät, ja kisapaikalta päästiin irroittamaan hanuri penkistä molempina päivinä vasta kello 23 jälkeen. Omana pestinäni oli tuomarin sekä huoltajan kova kombinaatio, ja ehkä koko viikonlopun lempparihetki olikin, kun pääsin tuomaroimaan vapaaohjelmafitnessin juniorisarjaa. Yksi rasti ruutuun niiden pienten unelmien listalta.
Reissusta jäi käteen jäi kasa väsyneitä vitsejä, laiton määrä litkittyä kofeiinia, jumiset niskat, univelkaa ja aivan huikeita muistoja. Rankkoja reissuja nämä joka kerta ovat, mutta jokin niissä silti viehättää ja matkaseurakin tarjoaa usein sitä parasta antiaan! Jes!

2 VIIKKOA TAKAPERIN

Tämä kyseinen viikonloppu hurahtikin Oulussa, jossa vietettiin aikaa huikeiden tyyppien tykönä, ja juhlistettiin pienen ihmisen ensimmäistä täyteen tullutta vuotta täällä maan päällä. Ruoka oli hyvää, ja seura sitäkin parempaa, vaikka olin tuona viikonloppuna jotenkin erityisen väsynyt. HopLop-meininki viittä vaille neljävuotiaan natiaisen vanavedessä viilettäessä kuitenkin sai fiilingin kattoon ja oman vahvasti edelleen ulos pyristelevän lapsetuksen hallitsemattomasti valloilleen. Siis miksi ihmeessä omina naperovuosina ei voitu olla keksitty vielä kyseisiä mestoja?!

3 VIIKKOA TAKAPERIN

Kolmisen viikkoa takaperin olikin aikamoista kekkeriä! Riipaisin virallisesti ulos diplomi-insinöörin paperit ja iskin kuohuvalla teekkarivuosien aikana tärvellyn tupsulakkini kupoliin. Tähän perään pistettiin jalalla koreasti Blog Awardseissa, ja kaiken kukkuraksi nappasin illan päätteeksi Suomen parhaan terveys- ja hyvinvointivaikuttajan tittelin vuodelta 2017. Aika mojova oli kyllä tämän likan fiilis tuona perjantaina!
Viikonloppu oli silti aikamoista vuoristorataa, sillä elämä heitti samaan syssyyn puskista aika kovan säikähdyksen vähän liian läheltä. Onneksi kaikki järjestyi, mutta kyllä siinä pieni ihminen sai tuntea voimattomuutensa ja todeta, että elämä on todellakin haurasta ja kaikki voi muuttua hetkessä. Loppu hyvin. Kaikki hyvin. Onneksi.

4 VIIKKOA TAKAPERIN

Antaa alla lojuvan kuvan turista puolestaan, ja oltiin Jumpan kanssa juhlistamassa frendien tuplasynttäreitä viimeisen päälle vedetyllä rokkiteemalla, hah! Kekkereiden jälkeisenä päivänä karkasin Jyväskylään porukoiden luokse ensimmäistä (ja vielä toistaiseksi ainutta) kertaa tänä syksynä. Voi milloin kerkeäisin taas uudestaan? Onneksi äiskä saapuu keskiviikkona tänne Tampesteriin meidän helmoihin, joten vähän helpottaa tätä kotikontujen kaipuuta. <3

5 VIIKKOA TAKAPERIN

Yksi syksyn huikeimmista viikonlopuista! Juhlittiin meidän kihlajais-valmistujais-tuparipaardeja tehokkaana kombona, ja jengiä pamahti meidän residenssiin sankoin joukoin kippistelemään. Itsehän pääsin täysin omaan elementtiini ja leivoin etukäteen toistakymmentä tuntia juhlatarjoiluja lähipiirin vatsojen täytteeksi. Oli kyllä niin täydellinen viikonloppu, ja vitsit oli aivan mahtava todeta, millaista sakkia sitä on vuosien varrella mukaan kylkeen tarttunut. Ah!

6 VIIKKOA TAKAPERIN

Se oli hei sitten se Nordic Fitness Expo, ja viikonlopussa riitti sitä sähköä ja säpinää. Tuomarointi ja messutouhut kyllä täyttivät päivät melkoisen tehokkaasti aamusta iltaan, ja viikonlopun päätteeksi vedin vielä Olympia-vaparini guest posingin merkeissä NFE:n päälavalla. Vitsit oli kyllä mieletön (vaikkakin melko hurja) viikonloppu, ja nämä tämä tapahtumaviikonloppu ei petä kyllä koskaan!

7 VIIKKOA TAKAPERIN

Viikonloppu meni eteläisessä Suomessa, sillä pääsin pitkästä aikaa viettämään laatuaikaa isosiskoni loistavassa seurassa. Hartwall Arenalla krebattiin JVG:n tahtiin, ja kyllähän siellä tarkeni! Touhotusta ja hikevää menoa riitti myös siskon tyttöjen kanssa pööpöillessä ja perässä juostessa, sillä seura tekee kaltaisekseen, heh. 🙂

8 VIIKKOA TAKAPERIN

Kultalle kävi kutsu jo perjantaina, ja lauantai surrasikin aamusta myöhäiseen iltaan SM-karsintakisojen merkeissä tuomarin roolissa. Illalla treffailtiin vielä frendejä, ja jäätiin Jumpan kanssa ansaitulle minilomalle Radisson Blu Seasideen. Molemmille omissa king size pedeissä kelpasi kyllä oikaista jalkaa ja köllötellä vaan tekemättä juuri yhtään mitään. Akkujen lataaminen tuli tarpeeseen, ja hei. Hotelliaamupalahan ei tietty petä koskaan. Ja varsinkaan, jos niitä pääsee popsimaan vielä kaksin kappalein yhden viikonlopun tuoksinnassa.

9 VIIKKOA TAKAPERIN

Yksi urheilijaurani isoimmista viikonlopuista, ja vuorossa oli Big O eli Mr. Olympia! Totta turisten viikonloppu oli aika perkuleen rankka, mutta onneksi tuli tehtyä! Kyseisessä maailman kovimmassa ja arvostetuimmassa ammattilaiskisassa skabaaminen on ollut tämän likan ultimate goal vaparifitnessin parissa, ja tänä syksynä se sitten toteutui. Mitäpä tästä enempää höpisemään, ja antaa alla olevan Olympia Vlogin puhua puolestaan. Sitä on viikossa keretty toljotella jo melkein 40 000 kertaa, eli vissiin muitakin kuin omaa äitiä on tämä pätkä kiinnostanut. 😀

10 VIIKOA TAKAPERIN

Ja tietty ennen varsinaista Olympia-kisaviikonloppua edelsi se matkalaukkuelämä. Tästä oikeasti tuntuu olevan jo ikuisuus, ja ihan kuin tämä kaikki olisi tapahtunut ihan toisessa universumissa ja rinnakkaistodellisuudessa. Kyseinen viikonloppu meni meinaan hemmetinmoisessa reissausrumbassa Vegasiin peruuntuneiden lentojen ja epäinhimilliseksi venähtäneen matkustusajan kourissa, ja ensi töikseen vintillä oli myös muikea jetlagi selätettävänä. Elossa selvittiin sekä minä että mies. Onneksi.

Eilen illalla tosiaan sohvalla köllötellessäni tuli todettua Jumpalle, että nyt kyllä hämmentää syvästi tämä rentouden sekä aikatauluttomuuden kyllästämä viikonloppu. Oikein nauratti, kun tajusin, ettei ihan totta tarvitse lähteä yhtään mihinkään ensimmäistä kertaa 11 viikkoon, ja päätin jopa sen kunniaksi skipata illan salitreeninkin seuraavalle päivälle. Ihan vain siksi, että voin, hah! 😀
Tämä aamu starttasikin rauhassa parilla kahvikupposella ja Fastin BCAA-drinksulla, josta suuntasin sotkemaan fillaria spinning-tunnille soija roiskuen. Tunnin jälkeen omistin hieman aikaa rakkaan ruhoni huoltamiseen, ja Instagramissa jaoinkin niitä paljon kyseltyjä lonkan alueen liikkuvuusvinkkejä, joita käytän lähes jokaisessa lämmittelysessiossani monta kertaa viikossa. Seuraavana suunta on nyt rehelliselle pitsalle miehen ja anopin kanssa, ja illalla mua vielä odottaa se eiliseltä väliin jäänyt salitreeni sekä rento illan päätös sohvan pintaan liimautuen. Aijjettä. Kuinka siistiä elämä (ja viikonloppu) voikaan olla!

Rentouttavaa viikonloppua! Erityisesti mulle, hah! 😀

Vilkaise myös:
Iltalehtien kommenttiboksi kertoo totuuden!
& Onko elämäsi tylsää? Mikä neuvoksi?

Edellinen juttuni:
Täydellinen pikkujoulupuna – Nyt se löytyi!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen