MERKIT, JOISTA TIEDÄT OLEVASI AIKUINEN
Jep jep! Näinhän se menee, ettei iän karttumista ei estää! Itsehän olen rehellisesti sitä mieltä, että olen kuin juusto. Paranen vain kypsyessäni. Mies myös komppasi tätä, ja tokaisi, että tämä pätee myös ominaishajuuni, heh. Tässä kuitenkin allekirjoittaneen oman elämän ihmistutkimuksen tuloksia merkeistä, joista takuuvarmasti tietää olevansa aikuinen!
Harkitset vakavasti lämpökopin avaimen hankkimista lähimmälle avantouintipisteelle.
Sängyn petaaminen on nykyään ihan pakollista. Hyi kauheaa, jättää nyt sänky petaamatta!
Tilaat kotiin sanomalehden.
Luet tämän sanomalehden joka aamu, ja jos aika antaa periksi, niin ratkaiset sieltä aamuisin päivän sudokun.
Et ole kateellinen ystäväsi uudesta laukusta vaan sienisaaliista. Sienestäminen huutelisi kovasti omaa nimeäsi, mutta ainut vaan, että tunnistat juuri ja juuri kanttarellin ja kärpässienen, etkä tiedä hyviä sieniapajia.
Huomaat muistuttavasi monessakin asiassa omaa äitiäsi.
…ja äitisi lukeutuu nykyään bestiksiisi. Ihan parasta!
Sisäistät, että olet juuri siinä iässä, jota aikoinaan tarkoitettiin kysymyksillä “mitä susta tulee isona?” Tästä huolimatta et tiedä vastausta vieläkään. Hah!
Huomaat kodin ehostamisen ja sisustamisen kiinnostavan enemmän kuin kosmetiikka- ja muotiaiheiset jutut.
Tajuat, että ikä on ihan totta vain numero.
Jahtaat kieli poskella nettikirppareilta Iittalan valikoimasta poistuneita lasituoppeja ja täydennystä Arabian perintöastiaston puuttuviin palasiin.
Sivistyneet kaupunkilomat alkavat kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin halpaa alkoholia huokuvat rantalomakohteet.
Lapsuudessasi ja nuoruudessasi surranneet muoti-ilmiöt nousevat taas uudelle rundille.
Omaa ikää kysyttäessä joutuu jo vähän pohtimaan.
Pohdit oikein mielelläsi sijoitus- ja eläkesäästöasioita.
Et toimi massan mukana, etkä korostetusti hae yksilöllisyyttä vain siksi, että haluat erottua joukosta. Voit olla ihan “sinä vaan”, koska olet oikeasti sellainen.
Kaikista näistä huolimatta huomaat, että aikuisuus on aika siistiä, ja pystyt toteamaan, että olet edelleen nuori kuin mikä! Aijai, on tämä vain niin siistiä kerätä vuosia ja kokemusta mittariin, ja silti painaa lapsettaen ja keimaillen menemään. Elämä ei ole niin vakavaa ja fataalia, kuin se sitä joskus tuntui olevan, ja suurin osa parhaasta menosta on vielä kokematta. Voi jösses, kyllä ihmisen kelpaa!
Hehkeää viikonloppua joka tuuttiin!
Vilkaise myös: Miten söin teininä?
Edellinen juttuni: Safkailu kipeänä? Aerobinen ja sali? – Meitsi vastaa!
♥ SEURAA MINUA ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen
Tähän postaukseen on nyt kyllä niin helppo samaistua 😊 mutta onneks se menee niin että kun ikää tulee lisää, sitä osaa jotenkin enemmän nauttia asioista kun nuorena joten ihan kivaa tämä vanheneminen on onneksi 😉 ja todellakin ikä on vain numero!
Tuo on kyllä niin totta, että vanhemmiten on alkanut nauttimaan, fiilistelemään ja arvostamaan ihan eri lailla niitä tavallisia ja pieniäkin asioita, joita aiemmin on vaan sivuuttanut ihan kokonaan. Vanheneminen on ihan parasta, ja edelleenkin saa ihan huoletta lapsettaa ja heittää lekkeriksi, jos siltä tuntuu! Parasta! 😀
Hauska eikös tällainen ole aiemminkin ollut blogissasi? En kyllä haluaisi olla enää olla teini tai parikymppinen, ehkä 24v jolloin olin aika onnellinen ja elämä tasapainossa tai sitten 10vuotiaana huoleton lapsuus. Entä sinä? Missä iässä haluaisit olla tai olit parhaimmillasi? aika moneen en tosin samaistu kuten
Sängyn petaaminen on nykyään ihan pakollista. ->martatkin kehottaa tuulettamaan eli jättämään auki herättyä. Mutta viimeistään puoleltapäivin pitää olla kyllä pedattu.
Tilaat kotiin sanomalehden.->kallista nykyään törkyhinnat. Kirjasto rules!
Luet tämän sanomalehden joka aamu, ja jos aika antaa periksi, niin ratkaiset sieltä aamuisin päivän sudokun.->aamutv pelastaa
Nämä ovat kyllä totta:
Et ole kateellinen ystäväsi uudesta laukusta vaan sienisaaliista. ->materian merkitys vähenee. sitä haluaa enemmän elämyksiä. miksi silloin nuorena oli niin tärkeää omistaa “kaikki” ja saada aina vaan lisää tavaraa.
Huomaat muistuttavasi monessakin asiassa omaa äitiäsi.->valitettavasti.
Huomaat kodin ehostamisen ja sisustamisen kiinnostavan enemmän kuin kosmetiikka- ja muotiaiheiset jutut.
Tajuat, että ikä on ihan totta vain numero.
Sivistyneet kaupunkilomat alkavat kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin halpaa alkoholia huokuvat rantalomakohteet.
Lapsuudessasi ja nuoruudessasi surranneet muoti-ilmiöt nousevat taas uudelle rundille.->ysäri takaisin eikö vaan!?
Omaa ikää kysyttäessä joutuu jo vähän pohtimaan.->juuri mietin paljonko täytän synttärit ensi tiistaina 32v!
Vielä oma: teatteri kiinnostaa enemmän kun leffateatteri.
Täytyy kyllä vastata, että koen nyt olevani ehkä parhaimmillani! Toinen vaihtoehtoehto parhaille vuosilleni oli ehkä 17-vuotiaana, mutta onneksi tästäkin on edistytty. 😀
Ja komppaan tuota teatteria! Ensi viikolla onneksi taas katsomaan oikeaa näytelmää valkokankaan sijaan. 🙂