HALUATKO MENESTYÄ VAI TYYTYÄ KITISEMÄÄN?
*Sisältää mainoslinkkejä
Harva meistä syntyy kultalusikka hanurissa, ja helppoahan se muiden menestys on kuitata aina onnenkantamoisilla, siloitetulla tiellä tai sillä, ettei varmasti ole tarvinnut tehdä yhtään mitään. Tässä selitelyssä päästäänkin jo aika lähelle asian ydintä, ja tänään päästelläänkin menemään menestystä yhdistävien tekijöiden äärellä. Tätäkin aihetta on tutkittu ja paljon, eikä tämä menestykseen liittyvä ympäripyöreältä kuulostava höpinä usein ole pelkkää sanahelinää. Ne, jotka ymmärtävät pointit, ovat jo usein matkalla menestykseen.
Ennen kuin mennään itse astian äärelle, voisi olla paikallaan tarkentaa, mitä se menestys oikeasti tarkoittaa. Menestys merkitsee meille kaikille eri asiaa. Wikipedia tiesi kertoa, että menestys tarkoittaa tavoitteiden onnistunutta saavuttamista. Yleisesti täällä yhteiskunnassa se näyttäisi tarkoittavan sitä, että saavutetaan rahaa, valtaa tai mainetta. Kilpaurheilussa menestystä mitataan lähinnä sijoituksilla kilpailuissa. Omalla kohdallani voisin pukea menestyksen sanoiksi niin, että tekee pitkällä aikajänteellä onnistuneesti sellaisia asioita, joita pitää itselleen tärkeänä ja arvokkaana. Jokaiselle meille kun eri asiat ovat eri tavalla merkittäviä.
MITEN MENESTYÄ?
MENESTYKSEN TEKIJÄT
Myönteisyys ei ole hanurista
Positiivisuus on perseestä. Hmm. Aika suppea ja mustavalkoinen näkymys. Myönteisyys ei tarkoita sitä, että paskakin leivotaan hattaraksi ja olkkarin matolle ripuloiva koira nähtäisiin keijupölyä ulospuskevana yksisarvisena. No way.
Myönteisyys antaa meille tutkitusti enemmän vaihtoehtoja toimia. Negatiivisuus tappaa usein luovuuden ja supistaa maailmankuvaamme, kun myönteisellä näkemyksellä keksitään usein keinot päästä tavoitteeseen vaikka sitten MacGyver-tyyliin väsäämällä kävystä ja siimasta lyömättömän atomipommin. Kielteinen asenne myös estää meitä oppimasta sekä omaksumasta olennaista. Myönteisellä asenteella ei tartuta heti ensimmäiseen epäkohtaan, vaan jatketaan eteenpäin oman mielen häiriintymättä epäolennaisesta.
Toki huonoja hetkiä meille ihan jokaiselle tulee ja negatiiviset tunteet on syytä ottaa vastaan sellaisina kuin ne ovat, mutta ripauksella myönteisyyttä meillä on huomattavasti enemmän pelivaraa painaa pedaalia pohjaan ja putputella eteenpäin. Samaan aikaan siis voi olla allapäin ja hyväksyä parhaillaan jaloissa pyörivä kura (vaikka ääneenkin kiroten), mutta silti katsella eteenpäin edes jokseenkin valoisasti. Positiivisuus ei ole aina siis ole ihan anaalista.
Omien tunteiden tunnistaminen sekä itsesäätely
Se, että osaa säädellä omia tunnereaktioitaan, on aika kovaa valuuttaa. Kaikillahan meillä kiehuu, ärsyttää, v*tuttaa tai tuntuu välillä kehnolta. Tunteita ja ajatuksia ei voi hallita ja estää pamahtamasta kupoliin, mutta sehän tässä merkkaa, että miten näiden pohjalta toimitaan ja kuinka paljon annetaan niiden vaikuttaa omaan menoon. Myös tunnistamalla ja “sanoittamalla” omat kupoliin tunteensa voi tuoda huomattavasti lisää pelivaraa.
Mikäli pystyt nappaamaan kiinni esimerkiksi vintistäsi äkisti valtaavasta kateudesta tai pelosta, ja pystyt myöntämään asian rehellisesti itsellesi, on sinulla huomattavasti enemmän pelinappuloita siihen, että pystyt toimimaan “järkevästi” ja “asiallisesti” näistä huolimatta. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että monet anonyymit nettihuutelijat kieltävät olevansa kateellisia mollaamalleen kohteelleen. Enhän mä halua olla kuin tuo. Et varmasti haluakkaan, mutta saatat haluta jossain toisessa muodossa samaa kuin tämä. Arvostusta, huomiota, menestystä omassa jutussaan, kiitosta, asennetta, edistymistä tai jotain muuta hyvää, mitä negaamisen kohteellasi on jossain toisessa kaipaamassasi muodossa. Jos nämä pohjimmaiset tunteet osattaisiin tunnistaa ja myöntää itselleen, niin varmasti jokaisella jäisi enemmän pelivaraa siihen, miten tunteita purettaisiin ja käsiteltäsiin. Just saying.
Jos mietitään urheilijaa (tai vaikkapa yrittäjää tai työelämän tykkiä), niin hyvä urheilija EI ole sellainen, joka vetää huippusuorituksen silloin, kun olosuhteet ovat täydelliset ja suunnitellun mukaiset. Hyvä urheilija onnistuu suoriutumaan hyvin myös tiukassa paikasta ja epävarmuudesta tai ulkoisista häiriötekijöistä huolimatta vähintäänkin mukiinmenevästi. Harvalla menestyjällä se tie on ruusuinen ja suora kaiken aikaa (tai toisinaan edes puolet ajasta).
Fokus
Se, että osaa keskittyä oikeasti olennaisiin asioihin ja priorisoida, vie usein pitkälle. Olennaisen bongaaminen voi olla monesti haastavaa, kun itse pyörii liian sisällä omassa kuplassaan, mutta välillä on syytä pysähtyä miettimään, mikä missäkin kokonaiskuvassa on se, millä tulosta tulee ja mikä on oikeasti olennaista. Myöskin on tärkeää huomata, että mikä itseä oikeasti polttelee, ja missä itse ihan oikeasti haluaisi menestyä.
Jottei tie tavoitteeseen menisi liian sileäksi, niin häiriötekijöitä tuppaa reitille muuten aivan varmasti. Epäolennaiset asiat puskevat tielle ja tunkevat näkökenttään joko ihastuttavuudellaan tai vihastuttavuudellaan, mutta tie menestykseen usein vaatii kykyä olla antamatta fokusta näihin. Jos siis aina päädyt kitisemään vain siitä, mitä naapurillasi tai “kilpailijallasi” on, niin varmasti se vie keskittymiskykyä ja tuhoaa fiilistä sen olennaisen tekemisen kohdalta.
Sisu ja prkl
Sopivasti käytettynä tahdonvoima voi olla aivan todella järeä työväline. Mikäli sisäinen motivaatio tekemistä kohtaan on oikeasti kohdallaan, niin tätä tarvitaan vähemmän. Joskus kuitenkin eteen tulee hetkiä, jolloin tarvitaan perinteistä suomalaista sisua, vaikka ei ihan liikaa nappaisi, kuraa osuisi tielle laittoman paljon ja uskokin horjuisi. Välillä sitä tarvitaan vaan rehellistä tahdonvoimaa ja nyrkkiä pöytään, ja yleensä sitä löytyy tiukassakin, kun kyse on asiasta, joka itselleen oikeasti merkitsee ja mielessä lujaa kuumottelee.
Se, mikä on syytä muistaa on, että menestys ei todellakaan aina ole yhtä kuin onnellisuus. Usein tässä maailmassa erehdymme jahtaamaan kilpaa oman onnellisuutemme ja hyvinvointimme kannalta täysin epäolennaisia asioita. Pääpaino elämässä kannattaakin puntaroida tarkkaan. Toki helposti kirjoitettu. Vaikeammin toteutettu.
Oikea onnellisuus ei synny menestyksestä, ja menestys sekä onnistumiset unohtuvat nopeasti eivätkä todellakaan aina ole taattuja. Onni syntyy ihan muista asioista, ja joskus se voidaan jopa hukata sillä loputtomalla näennäisen menestyksen jahtaamisella. Toisaalta, se onnellisuus taitaakin olla sitä oikeaa menestystä, vaikka tämän arvo tuntuu hukkuvan usein kaiken maallisen mammonan ja maineen jalkoihin.
Sun näköisesti menestyksekästä loppuviikkoa!
KURKKAA MYÖS:
Kun onnistumisen vuosi ei tuntunut miltään
EDELLINEN JUTTUNI:
9 x Nolot tilanteet, joihin usein päädyn
♥ SEURAA MINUA ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Aivan helevetin asiallinen postaus sieltä Tampesterin suunnalta! Helposti sitä ajattelee, että “hyvähän tuon on, kun kaikki on niin helppoa “, vaan eipä välttämättä ole. Mä olen käynyt pitkiä keskusteluja itseni kanssa näiden asioiden tiimoilta. Joskus olen huomannut etten pystyisi edes panostamaan tiettyihin asioihin samalla tavalla kuin toinen, vaikka kuinka haluaisin menestyä yhtä hyvin. Aina ne omat resurssit ei vaan kohtaa halutun tai suunnitellun tuloksen kanssa.
Iso kiitos sinne! Oonhan mäkin joutunut käymään itteni kanssa näitä samoja keskusteluita, koska väitän vahvasti, ettei kenelläkään kulje oma ajatus aivan suoraa linjaa. Sehän se onkin, että kunhan eteenpäin menee, niin hyvä tulee, ja omaa vinttiään voi myös kehittää. Ajatuksia tai tunteita sieltä ei voi suoraan ottaa pois, mutta sinne voi laittaa paljon lisää omaa päätä työstämällä.
Toikin on muuten hyvä hiffata, ettei aina tarvitsekaan pystyä samaan kuin joku toinen. Luultavasti tämä taas ei pystyisi siihen kaikkeen samaan, mitä itsellä on, ja jokaisella on omat pelikortit kädessä ja ihan omat pelit pelattavanaan, vaikka ulospäin näyttäisi liippaavan läheltä.
Todella hyvin kiteytettyjä ja sanoitettuja ajatuksia jälleen! Opiskelen itse johtamista ja siihen liittyviä teemoja psykologisesta näkökulmasta, ja näitä samoja asioita ollaan paljon pyöritelty muodossa jos toisessa. Kiitos Piia! 🙂
Kiitos sulle! Itsekin tuli käytyä tehopakettina tämän syksyn aikana tutkittuun tietoon pohjautuva psyykkisen valmentajan koulutuskokonaisuus, jossa käytiin juuri näitä asioita käsiteltiin. DI-koulutuksen yhteydessä olen myös näitä samoja aihepiirejä johtajuuden näkökulmasta myös pyöritellyt opintojen parissa, ja kyllähän nämä aika universaaleja asioita ovat on kyse sitten elämästä, esimiestyöstä, urheilusta tai mistä tahansa.