10 x HETKET, KUN TULI FEILATTUA (ja ehkä vähän hävetti)
Sisältää mainoslinkkejä *
Kun elää ja touhottaa, niin kaikenlaista tulee törttöiltyä ihan väkisinkin. Tässä pari keissiä allekirjoittaneen tosielämästä. Ihan vain muutaman mainitakseni.
10 x HETKET, KUN TULI FEILATTUA
Kun tajuat pesseesi hampaasi jo viikon ajan miehen hammasharjalla. Tai siis mies tajuaa sen, kun hammasharja on illalla jo valmiiksi märkä. Omahan killui aivan muualla putkiremppahärdellin vuoksi. Ups.
Kun teet näyttävän sisääntulon tapaamiseen kompastumalla kynnykseen ja vetämällä komeat lervat suoraan itselle entuudestaan tuntemattomien ihmisten jalkoihin.
Kun mies kysyy, että pitäisikö nettivalmennusten myyntilinkin päällä jo hetken aikaa lukenut “Näytä dorkalle pala, ja kohta sitä mennään!”-teksti muuttaa. 😀 Wtf?!? Note for husband/colleague: Älä koskaan kirjoita luonnoksiinkaan mitään, mitä sinne ei ole jäämässä. 😀 PS. Hyvinhän se Prove-valmennusstartti silti siihenkin mennessä myi!
Kun kävelet päin lasiovea julkisella paikalla ihmisten keskellä niin että jysähtää ja äänekkäästi. Lasi muuten sattuu nenään törmätessään aika helkutisti!
Kun työstät pitkään todella tärkeää sähköpostia ja sen sisään rakennettua huolella hiottua tarjousta täsmälleen tietylle ihmiselle, ja tajuat “lähetä”-näppäintä painettuasi, että olet tempaissut (nähtävästi ihan hatusta) viestin alkuun aivan väärän vastaanottajan nimen. Esim. Mirka on vähän eri kun Eveliina. Ei hirveästi auta vakuuttamaan.
Kun olet menossa tärkeään palaveriin, ja autossa parkkipaikalla syömäsi suklaaproteiinivanukas levähtää rinnuksillesi, housuillesi, takillesi ja hiuksillesi. Ja juuri päivänä, kun sulla on päällä kokovaaleat vaatteet. “Tämä ei ole ulostetta.”
Kun pyöräilet omissa ajatuksissasi ihmismassan läpi kuulokkeet päässä, ja röyhtäiset vahingossa kovaan ääneen.
Kun heität kisalavan bäkkärillä vapaaohjelmakierroksen starttaavalle kilpakumppanillesi kovaan ääneen, että “kiva kun sä lämmittelet meidät sit sisään”. Facepalm. Ei hitto. Sen piti olla leppoisaa small talkia tyypin silminnähtävän jännityksen laskemiseksi, mutta tajuat, että tuo fraasihan tarkoitti jotain ihan muuta. Ja kun kaikki hiljenee ympärillä ja katsoo sua monttu auki, että mitä hittoa Pajunen. Yritin paikkailla, mutta eihän sitä enää voinut.
Kun salilla penkkisarja jymähtää rinnalle ilman varmistajaa, ja yrität kasuaalisti ja coolia esittäen rimpuilla ja sätkiä sieltä alta pois (ei kovinkaan mahdollista toteuttaa kovin smoothisti jos lastia on kyydissä). Toisaalta, treenatessa “feilaaminen” kuuluu ajoittain vähän väkisinkin asiaan, ja sitä on omalla menolla harrasteltu jos senkin verran, että ei tunnu enää missään. Ja treeneissä feilaaminen kyllä opettaa btw sitä mokailun sietokykyä muuallekin elämään!
Kun avaat sovituskopin oven, jossa ihminen on ilkosillaan. Hups. Sori!
Adidas-toppi: *TÄÄLTÄ
Adidas-saumattomat trikoot: Intersport
Noh. Pienet mokailut vaan kasvattaa, eikä itseään tarvitse aina ottaa niin vakavasti. Mikä lukeutuu sun noloimpiin mokiin? Anna paukkua kommenttiboksin puolelle, koska nyt voi päästellä ihan täysin anonyymisti ja jakaa parhaimmat keissit. 😀
Sopivasti mokailevaa viikonloppua!
LUE MYÖS:
Tampereen saunat ja avantouintipaikat – Parasta!
EDELLINEN JUTTUNI:
8 x Myyttiä ja pelottelua ravinnosta
VALMENNUKSET:
Prove by Piia-valmennusten startit 23.3.!
Tämä tapahtui jo useampi vuosi sitten opiskeluaikana, mutta edelleen naurattaa. Meillä oli ison kurssin tentti isossa auditoriossa, josta johti loivat leveät rappuset kaiteineen auditorion oville.
Kävin melko ensimmäisten joukossa palauttamassa tenttini ja yritin poistua tyylikkään hiljaisesti auditoriosta. Kuinka ollakaan, kompuroin loivissa rappusissa, laukkuni lensi äänekkäästi lattialle, ja itse sain tarrattua molemmin käsin kaiteesta kiinni estääkseni turvalleni lentämisen. Siinä sitten pari sekuntia roikuin kaiteesta kiinni pitäen, polvet kuitenkin maassa, kunnes keräsin itseni ja tavarani ja poistuin salamannopeasti paikalta…
Voi ei! 🙈🙈🙈 Nää on aina niin perinteisiä! Hiljainen mesta täynnä ihmisiä, ja itse vedät karmeat showt päälle ihan puskista 😀 😀
Salilla kuulokkeet korvissa kuvittelin olevani yksin ja maastavetosarjojen välissä otin muutaman tanssiliikkeen siinä. No en ollu yksin. Siinä hihittelin aikani partaani ja sen jälkeen päästin vahingossa todella pitkän ja äänekkään pierun.
Hävetti. Ja nauratti, myös kanssabodaajia. 😀
Tää on käynyt itelle ehkä sata kerta! 😀 Ja parhaat setit on tapahtunut yliopistoaikoina, kun yliopiston liikuntapuolen aspassa toimiessa oli kulkuluvat yliopiston salille sillon kun mesta oli muuten suljettu (privasali = paras sali). Sielläpä sitten vedin yleisiin kajareihin ihan älytöntä ysäritykistä joka kerta ja aivan nupit kaakossa pistin sarjatauoilla menemään. Pari kertaa sattui tulemaan yllättäen (kun en kuullut musan pauhulta) muitakin laajemman kulkuluvan omaavia, ja silloin ehkä vähän hävetti kesken parhaiden bileiden 😀