KOHTA JUHLITAAN HÄITÄ – MITEN HOMMA ETENEE?
Whoop whoop! Reilu puolitoista kuukautta siihen, että huikataan alttarilla tahdon, kilistellään kuplivaa ja pistetään jalalla koreasti hyvällä poppoolla niin että raikaa! Aijai, en malta odottaa! Bridezillaksi en ole vieläkään ryhtynyt, mutta jos totta puhutaan, niin mullehan on melkein iskenyt jopa pienimuotoinen takaraivossa kilkutteleva häästressi. Siis mitä? Mulle? Vuoden chilleimmälle morsmaikulle? No kyllä!
Vaikka kekkereistä on tulossa melko tiiviit sekä rempseät, ja järjestelyt ovat oikein hyvällä mallilla, mutta ehkä tietynlainen kokonaiskuvan hahmottamisen puute kalvaa takaraivoa. Tähän asti ollaan päästy aika hyvin läpsyttelemällä ja vain hoitamalla järjestelyitä eteenpäin. Nyt ollaan kuitenkin edetty jo siihen pisteeseen kun alkaa olemaan jo vähän tarkempaa, että tietyt asiat sekä velvollisuudet vain pitää yksinkertaisesti saada hoidetuksi, ja yksityiskohtiinkin pitäisi alkaa kajoamaan. Kutsukortit saatiin juuri tovi sitten liikkeelle, ja etelän kaveripariskuntakin totesi juuri tätä ennen, että eipä heilläkään taida kiire kutsuilla ensi kesän häihin olla, kun Leivoksiltakin vielä tässä vaiheessa uupuu, hah! Ainakin siis luodaan toivoa lähipiirille.
Budjetti ei kyllä stressaa, eikä kovin helpolla ylity ihan vain siitä syystä, että meillähän ei sellaista ole. 😀 Kummallakaan meistä ei ole mitään käryä paljonko on jo mennyt ja tulee menemään. Mitään kuninkaallisia hienostohäitä meillä ei muutenkaan juhlita, ja todettiin molemmat, että ne perussetit mitä halutaan, niin hankitaan joka tapauksessa. Rahan käyttö on harkittua jo luonnostaan, ja taloudellinen suunnittelu taitaakin olla miellä ihan vahvalla tolalla, niin eipä koettu excel-mestarointia näiden(kään) kekkereiden suunnittelussa meillä tarpeelliseksi.
Loppupeleissä siis mikään ei erityisemmin ole levällään, mutta kaipa tässä pitäisi parit paperiasiat järkätä, parit puhelut sekä mailit hoitaa ja eBaysta (säästöä pukkaa) pistää tilaukseen laiton määrä teeman mukaisia koristeita, jotta ne kerkeisivät varmasti saapua ennen hoohetkeä. Asia, joka mua tällä hetkellä kalvaa takaraivoa ehkä eniten, on meidän ”ensimmäinen tanssi”. En vain tiedä miten siitä saataisiin meidän näköinen, ja kaikki vaihtoehdot tuntuvat juuri meidän kohdalla jotenkin kliseisiltä ja päälle liimatuilta. Plah. Ehkäpä tämäkin saadaan sumplittua, vaikka sitten edellisenä iltana.
Hääyön pohdinta ratkaistiin puolestaan sillä viisiin, että päätettiin reteästi skipata varsinainen perinteinen hääyö morsiussviitissä, ja painellaan suoraan juhlahumusta yön pikkutunneilla takaisin oman residenssimme huomaan. Useammaltakin vastanaineelta ollaan tässä meinaan kuultu, että siitä yöstä on ollut romantiikka harvinaisen kaukana ja hotelliyö on ollut vähän yhtä tyhjän kanssa. Koko päivän juhlahumussa painamisen ja tanssilattialla krebaamisen jäljiltä ainut, mikä siinä vaiheessa jalat vetelänä, kokovartalosoijassa ja silmät lurppuen kuulemma maistuu, on uni. Meidät tuntien tuo kohtalo ainakin vaikuttaa melko ilmeiseltä.
Entäs se häämatka? Tästä ei ole vielä tietoakaan, sillä molemmilla on vähän tuo reissukiintiö täynnä toistaiseksi tämän vuoden ravaamisesta pitkin ja poikin maailmaa. Kyllähän se hunajakuukausi(viikko) on kuitenkin ehdottomasti riipaistava, joten väliin ei tätä missään nimessä jätetä! Harkinnassa on erittäin vahvasti Islanti, ja toisaalta myös vähän himottelisi esimerkiksi Peking tai Shanghai.
Tuo kuumien lähteiden luvattu maa kyllä huutelee jo ihan senkin puolesta todella lujaa, sillä reissussa ei tarvitsisi potea jetlagia eikä jumittaa laittomia aikoja matkustaessa. Todettiin myös, että voitaisiin hyvinkin jakaa häämatka kahteen eri osioon. Häiden jälkeen talvikauteen sopiva Islanti ja myöhemmin sitten kaupunkilomaa Aasiassa päin. Kuulostaa korvaani erittäin osuvalta, ja tällä kertaa voisi vähän pröystäillä majoituksen ja ohjelmankin puolesta. Kerrankos sitä!
Virkeää viikonvaihdetta joka kolkkaan!
Kurkkaa myös:
Ärsyttävimmät asiat miehessäni
Edellinen juttuni:
Netissä voi levittää täyttä ravintoskeidaa
♥ SEURAA MINUA ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen
Kiinnostaa tietää millaisen tanssiratkaisun kehittelette! Ei meinaan oo meidän(kään) juttu mikään perinteinen setti, ja parissa häissä on tullut ahdistuttua kun koko homma on tuntunut niin päälleliimatulta. Morsian vie ja sulhanen yrittää hiki otsalla ja sillee. Meillä ei kuitenkaan kumpikaan ole tanssi- saatikka edes esiintyjäihmisiä, ja sit pitäis mennä kaikkien pällisteltäväksi valssaamaan?! Loppuillan diskotanssit on tietty asia erikseen….💃😉
Hyvä murehtia näitä hommia jo ennen kuin on edes kihloissa! 😂
No voin kertoa, että muakin kiinnostaa, mihin päädytään. 😀 😀 Katsellaan, mitä tehdään, ja voipi olla, että saadaan se perinteinenkin veto luonnistumaan, ja toki loppuillan mä ainakin vetelen tuolla tanssilattialla ja vaihdan korkkarit tennareihin. 😀 Ja hei, ikinä ei oo liian aikaista pohdiskella näitä juttuja, hah!
Jep, hääsviittipakettiin kaikkineen saa helposti kulumaan satasia, mutta moni on todennut jälkenpäin että jos päivä alkaa aikaisin ja juhlitaan myöhään, ei siitä jaksa kummemmin riemuita. Me vietettiin hääyö kotona, ja se oli tosi onnistunut ratkaisu. Säästää senkin hotelliyön siiheksi kun siitä on virkeyttä nauttia, juhlien jälkeen tosiaan on niin väsy että kunhan saa pään tyynyyn on iloinen. Lisäksi voi hääjuhlissa kemuttaa vaikka aamuun asti joa haluaa, ei tarvi seuraavana aamuna miettiä lähtöä mihinkään, ja ainakin meille jäi rauhallisesta aamusta ja päivästä ihana muisto omaan kotiin<3 Oltiin varattu hyvät aamupalatarpeet kotiin, vähän kukkia jne…
Joo näin mekin ollaan kuultu, ja todettiin, että on ehkä eniten meidän näköinen toteutus painella omaan sänkyyn. Aamulla voi sitten herätessään parin kahvikupposen ja keräilyn jälkeen vaikka painella brunssille johonkin hyvään mestaan, kerran itse tässä keskustassa hyvien brunssimestojen äärellä asustellaan. Meillä tulee vielä mun vanhemmat meille yöksi, ja musta on just kiva, että sitä omaa poppoota on ympärillä vielä aamullakin, niin ei jotenkin lopu tuo juhlistaminen kuin seinään yöllä, ja kaikki katoa ympäriltä heti. Juhlissa ja juhlistamisessa kun mun mielestä parasta on just ne ihmiset. 🙂