15 x RANDOM FAKTOJA MINUSTA

Hellurei ja hellät tunteet! Se on taas viikonlopun paikka, ja ajattelin startata tän lauantain bloginkin puolella vähän kevyemmissä tunnelmissa. Latelen siis pinoon toisensa perään vähän random faktoja itsestäni, sillä tiedän, että messiin on tarttunut myös viime aikoina ihan uusiakin silmäpareja. Ja varmaan

15 x RANDOM FAKTOJA MINUSTA

Tykkään ehdottomasti enemmän suolaisesta kuin makeasta. Esimerkiksi valitsisin voileipäkakun lähes aina yli täyte- tai juustokakun. Ja hyvät suolaiset snäksit ohi irttareiden.

Haaveilen tällä hetkellä pitkän matikan lukion kertauskirjasta malliratkaisuineen. Mun käsitys hauskanpidosta olisi itseasiassa just nyt (volttien sijaan, koska no can do, atm) ratkoa yhtälöitä analyyttisen geometrian avulla.

Mun vaatekaapin ehdottomin aarre on Tony “Viikinki” Halme T-paita koossa XXL. Selässä lukee “Go big or go home”. Mies kysyi, saisko tän jo heittää roskiin. Ei tullut lupaa.

Kykenen käyttämään vain valkoisia sukkia. Ja sama suosiminen näkyy myös tennareissa, mutta siellä meno ei ole ihan yhtä jyrkkää. Sukkien kanssa mulla on tosissaan joku ongelma, ja esimerkiksi mustissa sukissa iskee ahdistus.

Aloitin bloggaamisen vuonna 2010 kirjoittamalla kynsiblogia, koska rakastin koristella ja taiteilla hienoja kynsiä. 2012 homma vaihtui sitten urheiluun vaparifitnessin myötä Fastin legendaarisella Gym Space-alustalla. Se oli kovaa huutoa silloin salitreenaajien keskuudessa. Sali-Jonnet ei muista.

Olen painanut kaksi kesää paperitehtailla duunin perässä täysin vieraissa kaupungeissa. Ensin Raumalla 2013 paperimiehenä pituusleikkurilla kolmivuoroduunissa (mun lemppari kesäduuni ikinä) ja 2014 paperitehtaalla toimiston puolella Mäntässä. Työn perässä on menty eikä meinattu!

Opin juomaan kahvia vasta 23-vuotiaana. Juuri edellämainittujen työpaikkojen vuoksi. Tätä ennen en voinut sietää kahvia, ja nykyään olenkin ihan kunnon kahvi-intoilija.

Nykyään olen kahvin suhteen todella nirso. En ikinä juo lounaspaikoissa tarjolla olevaa kahvia (ihan hirveän laihaa litkua), ja usein välttelen myös kahviloiden valmiiksi keitettyjä suodatinkahveja (vain harvassa tämä on juotavaa). Oma lempparini onkin kotona keitetty tummapaahtoinen vahva kahvi, ja muutkin hyvän kahvin perään olevat frendit tietävätkin, että meillä osataan keittää kunnon sufeet. Kahvi on pyhä asia!

Tykkään Legoista. Ihan hulluna. Tälläkin hetkellä työpöydällä odottaa useampi Lego-minifigures-yllätyshahmopussia. Onneksi on lapsi tulossa. Toivottavasti se tykkää Legoista. Koska niitä ostellaan meille joka tapauksessa, ja komeron ylähyllyllä odottaakin jo miehen lapsuus-Legot. Ai että.

Horoskoopit ei vaan iske. Ja nyt ei tarvitse tulla vaahtoamaan, että etkö ymmärrä, että horoskoopit on ihan oikea tieteenalansa!!?!!?! 😀 Mulle on siis tullut yllärinä, että monet ihmiset ihan oikeasti uskovat näihin, ja lasketun ajan perusteella “tiedän jo”, millainen penska sieltä on luonteeltaan tulossa. 😀

Tykkäsin pienenä lehmistä. En oikeista elävistä lehmistä, mutta jostain syystä mulla oli fiksaatio kaikkeen lehmäaiheiseen ja lehmäkuvioiseen. Kaikki piti saada lehmäversiona mukeista ja penaaleista herätyskelloon. Pimeä lapsi.

Olen aivan kaikkiruokainen. En oikeasti ole vieläkään keksinyt, mitä ruokaa en söisi tai saisi alas. Eikä hirveästi tule mieleen edes ruokia joista en suoranaisesti tykkäisi. Lisäksi superoutouksia voi sentään ainakin maistaa.

Olen paljasjalkainen karavaanari. Monta kesää olen miettinyt, että josko ajaisi “pikku een” ajokortin kylkeen, niin saisi iskettyä vuokratun (tai porukoilta lainatun) asuntovaunun auton perään. Suomessa kun on ihan hämmentävän siistejä mestoja kesällä ja olishan Lapin läpi Norjaan messevä körötellä.

Vastoin monien luuloa, en saa spagaatia. Mutta tässä syynä on molemmista jaloista leikatut takareidet ja muut takareisiongelmat. IG-storyjani seuranneet tietävätkin, että meillä mies venyy enemmän kuin minä. 😀 Toki vain jaloista ja hartioista. Selän notkeudessa vien sentään 100-0.

Suunnitelmissa on joku päivä mennä pelaamaan lähellä olevaan pelikahvilaan CS Go:ta. Koska itken vieläkin Battlefield Heroes-pelin lopettamisen jäljiltä. Sitä tuli pelattua aikoinaan ihan hurjan paljon (pidettiin frendin kaa omia “laniviikonloppuja” haha), ja olin siinä aika päteväkin likka pistämään jengiä matalaksi. Nyt on päässyt syntymään vähän turhan iso gäppi tähän pelaamisen maailmaan, mikä vähän harmittaa (olen siis kasvanut tietokonepelejä tykittäen). Ja synnyin ehkä vuosikymmenen liian aikaisin. Jos olisin syntynyt kymmenen vuotta myöhemmin, niin luultavasti eSports olisi vienyt sydämeni.

Neulemekko: *TÄÄLTÄ

Tässä mä vaan mietin, että oon kyllä paikoittain aika erikoinen ihminen. Ei mulla muuta näin lauantai-aamuun, haha! 😀

Häikäisevää viikonloppua!

TSEKKAA MYÖS:
Kumpi: Mies vai minä?

EDELLINEN JUTTUNI:
Oisko välillä ok olla huonompi versio itsestään?

VALMENNUKSET:
Prove-valmennusten startit maaliskuussa!