FIILIKSIÄ JA JOULUSUUNNITELMIA

Ensimmäistä kertaa ikinä joulusuunnitelmat ovat olleet aivan viime hetkille sepposen selällään. Elämässä kun on sattunut ja tapahtunut tämän vuoden aikana niin isoja asioita, niin jotenkin aloin heräämään uudelleen tähän elämään ja ihan tavallaiseen arkeenkin taas vasta tässä joulukuun tienoilla. Äsken oli kesä, ja nyt on jo joulu. Miten ihmeessä?!

Nyt kuitenkin päivät ja viikot ovat vain vierähtäneet ihan hirvittävällä vauhdilla, ja en ole edes kerennyt saati osannut juuri miettiä, mitä tapahtuu edes seuraavana päivänä, hah. Jotenkin on tuntunut vaan hyvältä muutenkin mennä päivä kerrallaan, ja tämä on ollut siisti omaksua entistä syvemmin, koska tapanani on ollut painella eteenpäin melko suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti.

No miten muuten menee? Yllätän vielä pari kuukautta sitten tuntemani itseni sanomalla, että voi vitsit musta tuntuu nyt hyvältä. Vielä pari kuukautta sitten ajatus joulusta tuntui todella poistyöntävältä, ja tavoite oli lähinnä se, että selviän sinne asti. Tavoite on täytetty, ja vielä ylitetty niin että lävähtää. Tietyistä huolista huolimatta mä oon oikeasti onnellinen, ja olo on jotenkin rauhallinen. Ihanaa.

Jouluihminen henkeen ja vereen

Itsehän rakastan joulua yli kaiken, ja olen onnistunut niin monena jouluna putkeen lataamaan näihin kyseisiin juhlapyhiin niin korkeat odotukset, että eihän niitä ole onnistunut loppujen lopuksi täysin lunastamaan. Ei sillä, että jotain olisi varsinaisesti mennyt pieleen, mutta ehkä sellaiset haaveet lapsuuden taianomaisista ja kutkuttavista jouluista ei nyt aina olekaan ihan samaan tapaan saavutettavissa. En muuten ole kovinkaan suuri haaveilija tai harrasta ylilyöntejä, mutta jokin siinä joulussa on aina innostanut maalailemaan maagista mielikuvaa, mitä sen tulisi olla.

Ja onhan tässä monena jouluna ollut kaikenlaista elämän tuomaa muuttuvaa tekijää, jotka ehkä omalla tavalla taustaltaan vaikuttanut siihen, ettei olo ole ollut täysin kevyt ja joulumieli ei ole päässyt yhtä vapautuneesti ilmoille. Jotenkin moni kuormittava asia on ajoittunut juuri joulun alle. Lisäksi olen tässä aikuisuuden iskiessä entistä syvemmälle luihin ja ytimiin huomannut sen, että joulun alla kaamosväsymys on kerennyt kertaantua ja todella lujaa. Miten joskus junnuna (ja jonnena) tämä pimeys ei tuntunut vaikuttavan juuri millään tavalla?

Eikä tämäkään vuosi ole sinänsä poikkeus, ja muutenkin tämä joulu näyttää aika todella erilaiselta kuin olin jo kerennyt mielikuvissani piirtää. Toisaalta olen jo jollain tapaa sisäistänyt vuosien varrella sen, että näin se vaan menee, ja siksi en haluakaan ladata jouluun erityisen suuria odotuksia. Tämä vuosi vahvisti sen. Tällä kertaa joulu on mulle vain ihana juhlapyhä yhdessä läheisten kanssa siinä missä muutkin. Ja sellaisenaan hyvä ja täydellinen. <3

Mitäs nyt jouluna?

Ensimmäistä kertaa elämässäni en vietä joulua aattona myöskään vanhempieni kanssa, mutta siirrytään puolestaan joulupäivänä Johanneksen kanssa Jyväskylään kotipuoleen, kun sisarukseni poppoineen alkavat valua paikalle. Aatto vietetään kotona Tampereella ja lähinnä anoppilaan painottuen.

Mitä mä tältä joululta haluan? Rauhoittumista. Ihan vain olemista. Jotenkin tuntuu todella kutkuttavalta, ettei mitään erityistä ole suunniteltuna, ja että osa tietyistä jouluperinteistä ei sellaisenaan edes toteudu. Näin odotuksia ei juurikaan ole, ja sen voi elää vain hetki kerrallaan ja nauttia siitä joulusta sellaisenaan.

Joulun jälkeen välipäivinä on tehtävä vähän duunia, koska vuoden isoin sesonki valmennusrintamalla on alkamassa, ja sehän vasta poltteleekin persuuksien alla. Uudeksi vuodeksi painellaankin sitten frendien kanssa mökille keskelle korpea. Parasta on, kun voi pyöriä pieruverkkareissa pari päivää syöden ja piereskellen ja todeta tyytyväisenä, kuinka turvonnelta persnaamalta näyttää peilistä. Erityisesti, koska omalle ulkonäölleen ei ole mitään tarvetta tehdä yhtään mitään. Ai että.

Yöasu: TÄÄLTÄ*

Loppukevennyksenä muutamat lempparit joululta:

• Joulusuklaa: Fazerin Salmiakkisuklaakonvehti (tätä ei ole saanut enää vuosikausiin, buu)
• Jouluruoka: Kaikki. No okei, äitin tekemä rosolli (oman kasvimaan aineksista)
• Joululaulu: Näin sydämeeni joulun teen
• Ikimuistoisin joululahja: 8-vuotiaana mun “Dogs&Cats”-kissa Lurppa oli kova.Nyt mä teen vielä vikat hommat purkkiin, ja meen kinuamaan mieheltä hierontaa. Kjäh kjäh.
• Tämän hetken joulutoive: Pitkästä aikaa hyvät yöunet <3

Nyt mä vedän vielä vikat duunit pakettiin, ja siirryn joulun viettoon. Ja meen kinuamaan mieheltä jalkahierontaa. Kjeh kjeh.

Rauhallista ja rentouttavaa joulua juuri sulle!

LUE MYÖS:
Miksei jouluna(kaan) saisi olla vatsa täynnä?

EDELLINEN JUTTUNI:
26 x Tekemistä joululomille

VALMENNUKSET:
Prove-valmennusten startit 6.1.!