No voihan granola
Uudenvuoden lupaukseni oli opetella syömään kaurapuuroa. Sinnittelin sen kanssa melkein kuukauden, mutta nyt huomasin keittiön kaapin perällä kaksi Alku-kaurahiutale pakettia, jotka olin selvästi toiveikkaana ostanut tyhjennettyäni ensimmäisen paketin. Opettelu jäi siis lyhyeen.
Ruokaa ei kannata heittää hukkaan, mutta en usko, että kannattaa aikuisiässä sinnitellä puuron syömisen kanssa. Googletin ohjeita granolaan, mutta en jaksanut tehdä kauppareissua reseptien aineksia varten ja minulla alkoi mennä keskittymiskyky taas lukiessa pitkiä reseptejä. Öljystä ja makeutuksesta niissä puhuttiin. Alku- kaurahiutaleissa oli jo valmiiksi auringonkukan siemeniä, mutta pilkoin sekaan vielä cashew-pähkinöitä.
Ruokakaapista löytyi hieman alle desi kookosöljyä, jonka sulatin. Nakkasin sekaan puolisen desiä vaahterasiirappia ja saman verran ruokosokeria. Ei kun kaikki sekaisin, leivinpaperin päälle ja uuniin. Uunissa pöperö oli parikymmentä minuuttia, asteita 175C, jonka aikana kääntelin sitä lastalle useampaankin kertaan. Granolani olisi ehkä saanut jäädä hieman vaaleammaksi, mutta menee tällaisenakin.
Ensi kerralla kokeilen jauhojen kanssa, jolloin lopputuloksessa pitäisi olla rypäksiä hiutaleita (siis isompia paakkuja). Hyvää tämäkin on mansikoiden ja rahkan kaverina.
Jos teillä löytyy hyviä granola reseptejä, niin vinkatkaan 🙂