Miten kääntää vaikeudet voimavaraksi?

Hyvin suuri asioista tässä maailmassa on siinä määrin meiltä ulottumattomissa, että pystymme kontrolloimaan niitä melko vähän. Asioita tapahtuu meistä ja meidän pyristelyistämme riippumatta. Sairaus ei aina katso koulutukseen, sosiaaliseen asemaan ja varallisuuteen, eikä edes elämäntapaan. Voit elää melko varovaista, tarkasti suunniteltua elämää ja BÄNG – sinulla diagnosoidaan etenevä sairaus. Auto-onnettomuus saattaa sattua varovaisimmallekin kuljettajalle – syynä joku toinen varomaton kuski tai sarja vikoja, jotka kulminoituu fataaliksi kolariksi.

Elämässä ei kuitenkaan kannata jäädä kierimään mahdollisten kauhukuvien keskelle pelonsekaisin tuntein. Sattumanvaraisuudesta huolimatta meillä on sisällämme valtava voima, jolla elämän vaikeudet – niin pienet kuin suuret – voi kääntä voimavaraksi ja voimaksi elämäämme. Tämän olen itse oppinut MS-tautiin sairastumisen myötä. Alla muutama asia, jota olen itse harjoittelemassa elämässäni – hieman pakon edessä sairaudesta johtuen.

Eroon illuusiosta

Tärkeä askel on luopuminen siitä millainen elämän pitäisi olla – ilman vaikeuksia tai epämiellyttäviä tilanteita. Ne valitettavasti kuuluu meidän elämään halusimme niitä tai emme. Ne kuuluvat ja sattuvat meistä jokaiselle, vaikka kuinka välttelisimme niitä parhaamme mukaan. Kun odotuksista luopuu, tuntuvat ne vastoinkäymiset vain vastoinkäymiseltä, eikä omaa rakentamaansa illuusiota murentavia asioita. Meillä on usein tarkka kuva siitä, millaista haluaisimme elämämme olevan. Sekin on usein illuusio, jota tavottelemalla jätämmä huomiotta, millaista meidän elämme jo on – usein aivan tarpeeksi hyvää.

…ja hetki kerrallansa…

Meillä ei ole kuin tämä hetki. Se, hetki kuin luit tuon meni jo. Toinen hetki meni. Seuraavassa hetkessä elämäsi saattaa lopettaa diagnosoimaton sydänvika. Minä elän paljon menneisyydessä ja tulevaisuudessa – liian vähän tässä hetkessä. Tämä hetki on kuitenkin se, mikä auttaa jaksamaan. Meidän ei tarvitse elää elämäämme, oli se iloa tai surua sillä hetkellä, kuin yksi hetki kerrallaan. Sen jaksaa. Kriiseissa ja esimerkiksi kivussa tulee nimittäin AINA välillä helpompi hetki. Se hetki saattaa olla lyhyt, mutta niitä hetkiä kuitenkin tulee ja ne auttavat jaksamaan vieläkin paremmin. Yksi hengenveto kerrallaan eteenpäin. Meillä on tähän päivään tarvittavat voimavarat tänään. Huomisen vaikeuksiin ei kannata sen vuoksi käydä käsiksi tänään.

Saattaisit olla kiinnostunut postauksesta: Kipeänä pitkospuita pitkin

Tämä on minun sairaus, ei minun elämäni

Hankala parikymmentä minuuttia ei tarkoita, että koko päivä olisi huono. Parin päivän mykkäkoulu ei tarkoita, että parisuhde olisi huono. Sairauden täytteiset päivät ja välillä varsin vaikeat hetket eivät tarkoita, että elämä koko elämä olisi pelkkää sairautta tai kaiken kaikkiaan huono. Negatiiviset tunteet ja kokemukset valtaavat nopeasti alkaa kaikelta positiiviselta. Siksi kannattaa joskus katsoa kellon kanssa, kuinka pieni aika päivästä on sitä todella hankalaa aikaa. Tunne on usein täysin eri kuin todellisuus. Vaikka sairaus tuntuu ottavan joskus vallan elämässä, mahtuu elämään silti vielä paljon enemmän muuta. Minulla on sairaus, mutta minä en ole sama kuin minun sairauteni.

Valinta on aina meidän

Me pystymme valitsemaan, miten suhtaudumme asioihin. Niin positiivisiin ja asioihin, jotka tuntuvat negatiivisilta. Emme pysty valitsemaan sitä, mitä muut meille sanovat tai miten kohtelevat meitä. Pystymme kuitenkin valitsemaan, miten reagoimme muihin. Me emme (aina) pysty valitsemaan, mitä elämä tuo eteemme, mutta pystymme loppujen lopuksi aina valitsemaan, miten suhtaudumme niihin. Suhtautuminen vaatii harjoitusta. Huonot ajattelumallit ovat usein tiukassa kiinni. Itselle täytyy olla armollinen ja antaa aikaa. Sallia luvan kanssa kompuroida ja kaatua kerta toisensa jälkeen.

Saattaisit olla kiinnostunut postauksesta: Onneksi sairastuin MS-tautiin

Aika todella parantaa haavat

Vaikeuksien läpikäymiselle ei kannata asettaa aikarajaa. “Tähän päivään mennessä voin paremmin” tai ” Pakko päästä tästä äkkiä eroon”. Suru, kipu ja vaikeudet ovat yhtä tärkeitä hetkiä kuin miellyttävät hetket. Epämiellyttävät asiat elämässä haluaisi olevan nopeasti ohi. Niissä epämiellyttävissä asioissa me kuitenkin voimaannumme. Näemme itsestämme uusia puolia ja kuinka vahvoja me oikeasti olemme. Kulunut lausahdus “Mikä ei tapa, vahvistaa” pitää paikkansa. Kriiseissä ei voi kiirehtiä. Joskus matka on hidas. Seuraavalla kerralla ehkä hieman nopeampi, koska aiempi kriisi opetti toimintatapoja.

Seuraatko blogia jo somessa?

Instagramissa @mariaisstrongblog ja Facebookiiin tästä

**********

Blogin suosituimpia postauksia:

Puolison ajatuksia sairastumisestani

7 asiaa, mitä ei kannata sanoa kroonisesti sairaalle

Onneksi sairastuin MS-tautiin