Millaista flunssan sairastaminen on MS-taudin kanssa?

Alkusyksy tuntuvat olevan oivallista aikaa kiertäville nuhakuumeille. Itse sairastan jokaikinen syksy ja kevät jonkinsortin räkätaudin. Kurkku karheana. Joskus tulee sinnikäs yskä. Nenä vuotaa kuin Niagaran putous. Nenä punoittaa jatkuvasta niistämisestä. Kuume nousee harvemmin, mutta itsellä se pienikin lämmönnousu tuntuu aina kovalta kuumeelta. Flunssa tekee olon toki muutenkin ikäväksi, mutta sen kanssa usein jatketaan normaalia arkea tai palataan siihen arkeen usein pian sairastumisesta. Millaista flunssan sairastaminen on MS-taudin kanssa?

Heti mainittakoon, että kun puhun MS-taudista, niin on hyvä muistaa, että MS-tauti on niin sanottu lumihiutalesairaus. Meillä kaikilla oirekuva on hyvin erilainen. Jollakin sairaus ei vaikuta liiemmin jokapäiväiseen elämään. Toisella sairaus vie monen elämänalueen toimintakyvyn heti sairauden alkumetreillä.

Ja vielä mainittakoon sairauksista kirjoittaessa yleensäkin, että tavoitteena ei ole kisailla, kuka on sairain tai minkä kroonisen sairauden kanssa eläjällä menee huonoimmin. Kuten muutenkin tämän blogin kanssa, on tarkoituksenani sen kautta lisätä tietoutta, millaista MS-taudin kanssa voi olla elää. Miksi muuten ulospäin terve ihminen ei ole työelämässä enää tai kertoo arjen olevan päivittäistä taistelua.

Millaista flunssan sairastaminen on MS-taudin kanssa?

MS-taudissa on niin sanottuja vanhoja oireita. Oireita, jotka eivät ole parantuneet, vaikka sairaudessa ei olisi sillä hetkellä pahenemisvaihetta.  Minulla ne ovat muun muassa hermokipu ja alaraajojen väsymisen tunne. Ne tulivat elämääni kesällä 2017 ja ovat jokapäiväinen muistutus MS-taudista. Niiden voimakkuus vaihtelee päivittäin ja yleensä pärjään niiden kanssa tai en edes huomaa niitä. Voisi kai sanoa, että niihin on tottunut. Nuo vanhat oireet usein voimistuvat rasituksessa, kuumuudessa ja infektiossa, kuukautiskierron tietyissä vaiheessa, stressissä, huonojen yöunien jälkeen…tai muuten vain.

MS-taudin myötä pienetkin lentsut ovat alkaneet ilmoitella tulostaa useampaa päivää aiemmin noiden vanhojen oireiden pahenemisen myötä. Itsellä hermokivut pahenevat ja jalkojen voimat vähenevät entisestään.

Lue myös postaus: Kun kipu on jokaisessa päivässä

MS-taudin vuoksi nykyään ei ole pärjättävä vain lentsun kanssa, vaan myös voimistuvien vanhojen oireiden pahenemisen kanssa. Kroppa ja voimavarat ovat kovilla. Pieni lentsu on kaikkea muuta kuin pikku juttu.

Jostain syystä, niin kauan kun muistan, kaikki “kiertotaudit” ovat harvoin ohittaneet minut. Varsinkin esikoisen syntymän jälkeen minua kohti ei ole tarvinnut kuin aivastaa, ja olen varmasti itse kohti kipeänä. Mistä tämä johtunee – en tiedä.

Olen miettinyt myös,  että minulla on saattanut ollut MS-tauti jo melko kauankin aikaa. Lentsu kuin lentsu on aina tehnyt oloni muihin verrattuna paljon kehnommaksi. Ehkä minulla on ollut MS-taudin oireita, jotka eivät ole juurikaan tuntuneet muuten, mutta ovat voimistuneet aina sairastaessa ja saaneet olon kamalaksi. Arvailuni saattavat toki mennä pieleen.

Pattitilanne MS-lääkityksen vuoksi

MS-taudissa oma puolustusjärjestelmä hyökkää omaa kroppaa vastaan (lue lisää täältä). Kehon immuunijärjestelmä hyökkää hermosoluja ympäröivää suojakerrosta vastaan aiheuttaen sinne tulehduksen. Myeliinitupen vaurioitumisen vuoksi hermot eivät enää toimi kunnolla.

MS-taudin etenemistä hidastavat lääkkeet valitettavasti alentavat puolustuskykyä, koska ne tuhoavat tiettyjä solut, jotka osallistuvat kehon puolustusjärjestelmään. Tämän vuoksi monien MS-taudin lääkkeiden aikana infektioita saattaa saada herkemmin.

… mutta aina löytyy jokin asia, mistä ilahtua

Minulla meni viime viikolla kurkku meni karheaksi ja minulla oli lievää lämmönnousua. Sitä ennen  hermokivut alkoivat yltyä lähelle sietämätöntä. Alaraajojen voimat alkoivat huveta. Kroppaan tuli myös kummallista tärinän tunnetta. Vähän samanlaista kun liukuportaiden jälkeen se niiden liike ja tärinä jää tuntumaan kroppaan. Kurkku karheus oli hävinnyt seuraavaan päivään mennessä ja ehdin jo tuulettaa, kuinka vähällä selvisin.

Nyt olen sunnuntaista saakka yskinyt ja niistänyt. Lämpö kipusi töissäyönä 38 asteeseen, mutta on pysynyt nyt suht’ normaalissa lukemissa. Jalat ovat tänään aivan vatkulia ja eivät meinaa totella. Hermokivut nipistelevät ilkeästi pitkin kehoa. Olo on kuin jyrän alle jääneellä. Pieni flunssa…

Muu perhe ovat myös niiskutelleet ajoittain viikonlopusta saakka ja puolison muutenkin matala ääni on madaltunut entisestään. Onneksi tähän mennessä heidän sairastaminen on jäänyt niiskutuksiin ja toivottavasti siihen jääkin.

Eli terveiset siis sairastuvalta. Nenähuuhtelukannu on kovassa käytössä, kuten vitamiinipommimehut ja nenäliinat. Tuntuu, että kun tästä selvitään alan käyttää läpi vuoden nenä-suu-suojainta ja kylpeä käsidesissä, ettei kiertävät pöpöt jättävät minut rauhaan. Jotain positiivista tässäkin on löytynyt. Olen ilahtunut, että niistäminen on onnistunut ongelmitta melko tuoreen nenävistyksen kanssa. Aina löytyy jotain positiivista kun niistää tarpeeksi paljon!

Onko ruudun toisella puolella sairastettu viimeaikoina flunssaa?

Seuraatko vielä blogin Istagramia @mariaisstrongblog? Postaan sinne ainakin kerran päivässä.