Mikä multippeliskleroosi?

Multippeliskleroosi…mikä sanahirviö. Ei meinannut sen kirjoittamisesta tulla mitään. Tunnetummin se on MS-tauti tai mäsä, kuten MS-potilaat sitä tuttavallisesti kutsuvat. Vaikka itse olen toiminut terveydenhuollon parissa jo pitkään,  on mielikuvani MS-taudista pyörätuoli ja pissakatetri. Täytyy sanoa, että vielä tässä alkumatkassa tuo kuva kummittelee päässäni, mutta nykyään lääkityksen kanssa toivoa toisenlaisesta tulevaisuudesta on.

MS-tauti on neurologinen keskushermoston, eli aivojen ja selkäytimen, sairaus. Sitä ei kukaan valitse itselleen tai edesauta sen syntymistä. Sen syntysyy on tuntematon. Aiheuttajiksi on arvailtu geeniperimää tai ympäristön vaikutusta, mahdollisesti molempien. Vaikka tautia on tutkittu paljon, sen syytä ei edelleenkään tunneta. Myös d-vitamiinin puuttella on arveltu olevan vaikutusta. Itse pidän kovasti viikinki-geeni teoriasta (minulla on ms, niin ehkä minussa on jäänteitä viikinkigeeneistä).

MS-tauti on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkyy omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-ainetta. MS-taudissa vasta-aineet kohdistuvat aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan.

Taudin nimi multippeliskleroosi eli pesäkekovettumatauti viittaa magneettikuvissa nähtäviin plakkeihin, jotka ovat hyökkäyksen seurauksena muodostuneita arpeja.

Kahta samanlaista MS-potilasta tuskin tulee vastaan. MS-taudin oireet riippuvat siitä, mihin kohtaan keskushermostossa tulehdus tulee ja kuinka hyvin tulehduksesta toipuu. Kaikkilla “mäsäläisillä” on omat oireensa ja niiden voimakkuusasteet vaihtelevat. Toisen kokemukset taudista eivät ole kuin suunta-antavia. Oireita voi olla näköoireet, tuntomuutokset, liikkumisen hankaluus (esim. jäykkyys, lihasheikkous, tasapaino-ongelmat) ja uupumus. Rakon ja suolen toiminnoissa saattaa olla ongelmia, sekä muistin, keskittymisen ja ajattelun alueilla esiintyy hankaluutta. Itsellä tällä hetkellä relapsista on jäljellä sormet turruus ja tuntopuutteet, jalkojen ajoittain jäykkyys ja lihasheikkous sekä uupumus. Kaksi jälkimmäistä on koko ajan paranemaan päin, mutta sormien turruus ja puutuminen ei. Relapsista toipuminen saatta viedä jopa puoli vuotta eli odottelen, mitä relapsi jättää jälkeensä. 

Valtaosalla “mäsäläisistä” tauti on ainakin aluksi aaltoilevaa (RRMS eli relapsoiva-remittoiva ms – tämä on minun tämänhetkinen tautidiagnoosi), jossa pahenemisvaiheita eli relapseja tulee ja niistä toipuu. Joskus oireista jää muistoina toiminnan alenemista. Välillä voi olla hyvinkin pitkä aika, jolloin pahenemisvaiheita ei ole. Noin puolella sairaus muuttuu eteneväksi parinkymmenen vuoden kuluttua ja 15% sairauden kulku on alusta alkaen etenevä. MS on joka tapauksessa etenevä sairaus, johon ei ole parannusta. Nykylääketieteellä voidaan vaikuttaa kuitenkin paljon sairauden kulkuun ja sen oireisiin.

Lähde: Neuroliitto