Kipeänä pitkospuita pitkin

Olen ollut kipeä useamman päivän. Hermokivut ovat olleet visusti taka-alalla jo useamman kuukauden. Välillä kivut käyvät kiusaamassa hetken varpaita, mutta uskovat hävitä nopeasti. Hermokipulääkkeitä olen tarvinnut vain yhden iltaisin ja sekin on tullut otettua vain varmuuden vuoksi.

Hermokivut ovat nyt alkaneet ärhennellä. Ne polttelevat koko kropan pituudelta ja leveydeltä. Aiemmin ne ovat jättäneet kasvot rauhaan. Nyt tuon tuosta ne asettuvat silmäkulmaan tai suupieleen, aina oikealle puolelle. Yksi kapseli on parin päivän aikana on noussut kuuten kapseliin.

Muita postauksia aiheesta: Perjantain paari-ilta

Hengitellen kivun läpi

MS-tauti tuntuu ärtyvän infektioista ja niitä on vuoden mittaan metsästetty todella usein oireiden voimistuessa tai uusien oireiden ilmaannuttua. Koskaan ei ole infektiota ollut. Nyt saattaa olla, että koivun siitepöly (sitä on ilmassa kuulemma todella runsaasti) on ärsyttänyt kroppaaja sen vuoksi MS-oireet ovat myös ärsyyntyneet. Tai sitten ne johtuvat MS-lääkkeen tauotuksesta.

Kipulääkkeet eivät tunnu ainakaan vielä tehoavan. Kipujen kanssa täytyy vain pärjätä. Täytyy hengitellä läpi kipuaallon ja nauttia niistä hetkistä kun kipu antaa pienen tauon. Mukava tekeminen harhauttaa mieltä sopivasti ja kivut saavat riehua ilman huomiota.

Hitaasti hyvä tulee?

Kuvat on otettu tällä viikolla tehdystä pienestä retkeltä Liminganlahden Luontokeskukseen, jonka teimme perheen kanssa. Hienot maisemat, ihanan lämmin päivä ja muutama lintukin nähtiin. Suosittelen retkikohteeksi. Minusta otetuissa kuvissa kasvoilla on hieman kärsinyt ilme. Kävelin kipujen kanssa pitkospuita pitkin. 600 metrin matka alkoi puolessa välissä jo tuntumaan jaloissa. Hitaasti kulkiessa onneksi ehtii nauttimaan maisemista vieläkin enemmän. Täytyy kääntää ikävä tilanne voitoksi.

Käys klikkaamassa itsesi blogin Facebook-sivun seuraajaksi TÄSTÄ

ja blogin Instagramin seuraajaksi TÄSTÄ. Postaan molempiin päivittäin.