Jäähyväiset koroille

( Scroll down for the English summary)

…eli korkokantakengille. Jos minulta olisi kysytty vielä kuutisen vuotta sitten intohimoni kohdetta, olisi vastaus ollut kengät. Ja korkoa piti olla. Kuinka lukuisat kenkäparit silloin löytyikään kotoa. Kenkien mukavuus jäi usein toissijaiseksi. Tärkeintä oli, miltä ne näyttivät. Kuinka monet kerrat olenkaan irvistellyt kipeiden jalkojen vuoksi, mutta sieviä kenkiä piti kuitenkin ulkoiluttaa, eikö vain…

Kuopuksen syntymän jälkeen koroilla käveleminen alkoi tuntua hankalalta koko jalassa lantiosta jalkapöytään. Kuopuksen ristiäisissä keikuin vielä melko korkeiden korkojen päällä, mutta siitä lähti kenkävaraston tyhjennys. Sitä ei osaa oikein kukaan sanoa, onko MS-tauti jo oireillut silloin. Ehkä. On vaikea erottaa, mitä ruuhkavuosien piikkiin voi laittaa ja mitä MS-taudin. Tai oman iän! Jalkojen kankeutta minulla on ollut jo pitkään. En itsekään muista, kuinka kauan.

Kaappissa on muutamat korot, joilta olen kesäisin vielä käyttänyt. Melko matalat, mutta silti. Viime kesä meni kyllä tennareilla ja lättäpohjasandaaleilla kävellen (no sen verran, mitä kävelin). Nyt jalkojen uupumus ja tasapainon hetkittäinen heittäminen on siinä pisteessä, että joudun tyytymään vain korkokantakenkien ihailuun. Harmittaa. Aika paljon. Korot jalassa voi toki istuskella, mutta ajatus niillä kävelemisestä aiheuttaa jo kipureaktion koko koipeen. 

Leopardipistokkaat ostin noin kymmenen vuotta takaperin rockabilly-vuosinani. Reilun kymmenen vuoden päästä kuopuksen jalka lienee kasvanut niin, että hän voi käyttää kenkiä. Ehkä kuopus tykkää retrosta. Kengät alkaa silloin jo sitä olla. 

_______________________________________________________________________________

Summary in English of ” Goodbyes to heels”

If you ask 6-years-ago what my passion was answer was shoes. I do not even know how many pairs of shoes I used to have. Many. And with heels. It was not that important how comfortable the shoes were but how they looked. I cannot tell how often I have regretting wearing heels on a night out, standing for hours on a gig.  

I have gotten rid of lot of my shoes and heels after my youngest was born. Wearing heels started to be mission impossible. Hard to say was it just my age or did MS started to raise it’s head. Now I have few pairs of heels which I have worn occasionally in the summer. Well, last summer I stayed in trainer and sandals. Now, the situation with my legs and balance is in a point that I have to say goodbye wearing heels. I hope that this is not permanent (probably is).

I bought the leopard slip on shoes around 10 years ago. By the time my youngest can wear them (which is plus 10 years time) they are quite retro then!