6 asiaa, jotka sinun tulisi muistaa sairastuneen tukijana
Lähimmäisesi tai ystäväsi on sairastunut. Sairaus ei kosketa usein vain sairastuneen elämää, vaan myös hänen lähipiiriään. Peruutetut sovitut tapaamiset, lisää vastuuta ja kotitöitä sinun harteillesi. Kyyneleet ja loputtomalta tuntuvat ajat, jolloin sairastunut ei puhu mistään muusta kuin sairaudestaan. Puhumattomuus, ärtyisyys, syrjäänvetäytyminen… sairastuneen tunneskaala saattaa olla laaja sairauden pakottaessa käsittelemään useita pintaan nousevia tunteita. Sairastuneen tukijana sinulla on erittäin tärkeä rooli. Moni ei jaksa kulkea yksin sairauden taakan kanssa. Alla 6 asiaa, jotka sinun tulisi muistaa sairastuneen tukijana.
On okei, jos et osaa sanoa oikeita sanoja
Voin lohduttaa sinua sillä, että oikeita sanoja ei ole. On jotain asioita, joita ei välttämättä kannata sanoa, joista voit lukea täältä. ” En tiedä, mitä sanoisin”, on jo hyvä lähtökohta. Sinulla ei tarvitse olla vastauksia ja ratkaisuja.
Usein kuitenkin kuunteleminen riittää ja myötätunto toisen vaikeuksia kohtaan. ” Kuulostaa ikävältä” riittää usein. Tiedostat, että toisella on nyt vaikeaa. Itse en ainakaan etsi asioista puhuessani sääliä tai neuvoja. Minulle ainakin omien tunteiden ja kokemusten sanominen ääneen on helpottanut oloa.
Keskity sairastuneen vahvuuksiin, ja kerro hänelle, että hän on todella vahva jaksaessaan kulkea vaikeita asioita läpi. Ehkä tuo auttaa sairastunutta itsekin huomaamaan, että hänellä on voimaa vaikeuksien keskellä.
Puhu omasta elämästä ja kuulumisista. Sairastunut tuskin toivoo, että sinun elämäsi on pysähtynyt. Sairauden ulkopuoliset asiat auttavat myös jättämään vain sairauden ympärillä pyörivät ajatukset hetkeksi.
Saattaisit pitää postauksesta: Puolison ajatuksia sairastumisestani
Kysy
Kysyjä ei todellakaan eksy tieltä. Kysy sairastuneelta, haluaako hän puhua sairaudestaan. Kysy itse sairaudesta. Kysy, miten voit auttaa.
Älä epäile
Monissa sairauksissa on näkymättömiä oireita, jotka sairauden kanssa elävä vain tuntee, mutta joita muut eivät näe. On toki ihmisiä, jotka saattaavat ottaa itselleen tietynlaisen “sairaan roolin”, jolloin usein ei halua edes kokeilla tehdä asioita itse. Uskon tämän liittyvän pelkoon sairauden muuttamasta tilanteesta ja epäilystä omia voimavaroja kohtaan. Silloin kannattaa tukea edes pientä omatoimisuutta, mutta tässäkään tilanteessa ei kannata epäillä, että sairastunut esittää sairaampaa kuin on.
Lepo ja sen merkitys on valitettavan aliarvostettua yhteiskunnassamme ja siihen liittyy usein mielikuva laiskuudesta
Jos sairaus vie toimintakykyä ajoittain (kuten minulla MS-taudissa), kannattaa uskoa sairauden kanssa eläjää hänen huonona päivänä ja sitä, että hän tekisi kyllä asioita, jos vain pystyisi. Lepo ja sen merkitys on valitettavan aliarvostettua yhteiskunnassamme ja siihen liittyy usein mielikuva laiskuudesta. Lepo on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista, joka auttaa jaksamaan sairauden kanssa ja siitä toipumisessa.
Saattaisit pitää postauksesta: Miten jatkaa eteenpäin kun elämä muuttuu sairauden myötä?
Jossain vaiheessa et voi tehdä mitään
Voit tukea sairastunutta ja hänen sairauden käsittelyä, mutta jotkut kohdat matkasta ovat sellaisia, jotka sairastuneen täytyy kulkea yksin. Kerro sairastuneelle, että olet tarvittaessa tukena, mutta tietyissä kriisin vaiheissa et voi aktiivisesti tehdä mitään.
Älä hoputa
Meistä jokainen käsittelee kriisin eri tavalla. Toiset pääsevät sen läpi nopeammin ja saavat suunnattua elämän tarvittaville uusille raiteille. Toiset pystyvät jatkamaan elämää samalla tavalla, mutta toisillä kriisin läpikäyminen kestää ja ottaa takapakkia useampaan kertaan. Se saattaa tuntua myös sinusta turhauttavalta. Tukijalta tarvitaan tällöin kärsivällisyyttä ja voimia.
Sinäkin saat väsyä ja ottaa etäisyyyttä
Sairastuneella koko elämä saattaa tuntua sairaudelta. Siihen ei mahdu mitään muuta ja se, että muilla elämä jatkuu kuten aiemmin saattaa aiheuttaa sairastuneessa monenlaisia tunteita. Kateus ja katkeruus on vaikea tunteita kohdata.
Sinulla tukijana on oikeus väsyä ja ottaa etäisyyttä. Oikeastaan sinun pitää välillä ottaa etäisyyttä ja pitää itsestäsikin huolta!
Sinulla on myös oikeus sanoa ääneen, mikä omassa elämässäsi mättää. Minä inhoan kun olen fatiikin (äärimmäisen uupumuksen) kourissa ja puolisoni kertoo olevansa väsynyt pitkän päivän jälkeen. Hänellä on kuitenkin oikeus kertoa, miltä hänestä tuntuu. Se ei ole pois minulta tai minun oireiden väheksymistä vaan sitä, että hänelläkin on huonoja päiviä.
Mitä sinä lisäisit listaan?
Teen toukokuun aikana haasteen kerätäkseni varoja MS-taudin tutkimukseen maailmanlaajuisen Kiss Goodbye to MS-järjestön kautta. Osallistumaan vaikka muutamalla eurolla, pääset TÄMÄN linkin kautta. Kiitos jo etukäteen.