Kuuba kutsuu
Hola!
Maksoin juuri verkkopankissa turistikortit Kuubaan. Pitkäaikainen haaveeni Kuuban matkasta on toteutumassa. Enää muutama viikko, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, nautimme pian Kuuban lämmöstä, salsan rytmeistä, sikarin sauhuista (tosin en minä!), sekä rommipohjaisista drinksuista. 😉
Aloitin muutama vuosi sitten tanssia parisalsaa ja haaveilin silloin tanssikurssimatkasta Kuubaan. Vuosien vieriessä ajatus tanssimatkasta väistyi, mutta haave Kuuban matkasta jäi kuitenkin elämään. Kuulemani mukaan Kuuba on jotain niin erilaista, että se pitää kokea itse.
Kuuba, Dominikaaninen vai Meksiko?
Syksyn sateisina ja pimeinä iltoina aloitimme Kuuban matkan suunnittelun tulevalle talvelle. Kun rupesimme tutkimaan Karibian seutua ja saaria (emme ole koskaan siellä päin käyneet), karkasivat matkasuunnitelmat välillä Meksikoon, välillä Dominikaaniseen tasavaltaan, välillä Jamaikalle ja Bahamalle.. Asetimme matkan varaamisen takarajaksi joulukuun lopun, sillä en työni puolesta voi oikein lähteä äkkilähdöille (nytkin asiakasvarauksia on jo toukokuulle saakka). Joulukuun lopussa emme kuitenkaan olleet vielä päässeet päätökseen, ja matka oli varaamatta. (Yksi huonoista puolistani on se, että olen superhuono tekemään päätöksiä.) Tammikuun alussa bongasimme Finnairin messutarjouksista suorat meno-paluulennot Helsingistä Havannaan hyvään hintaan. Kiinni veti! Ja palasimme alkuperäiseen suunnitelmaan matkustaa Kuubaan. 🙂
Havanna, Varadero, Cayo Santa Maria, Viñales, Trinidad…?
Seuraavaksi arvoimme, missä kaikkialla Kuubassa kävisimme. Itsestään selvää on se, että haluamme tutustua useampaan kuin yhteen kohteeseen. Haluamme ehdottomasti viettää pari päivää Havannan sykkeessä, sekä kokea Kuuban kirkasvetiset rannat. Myös pieni ja värikäs Trinidadin kaupunki kiehtoo, samoin luonnonkaunis Viñalesin laakso. Apua –eihän kaksi viikkoa riitä mitenkään!
Aikamme pähkäiltyämme matkasuunnitelma alkoi kehkeytyä. Muutama päivä Havannassa, siitä viikon rantalomalle Cayo Guillermolle, missä mieheni voi mahdollisesti myös kalastaa, ja viimeiseksi pariksi päiväksi Trinidadiin. Viñales täytyy jättää toiseen kertaan. (Nyyh, mutta onphan syy palata takaisin Kuubaan!)
Airbnb, casa particulare, all inclusive?
Seuraavaksi vuorossa oli majoitusten selvittely. Kyselin Kuubassa käyneiltä ystäviltä ja tutuilta vinkkejä, ja sattuikin niin, että opiskeluaikojen kaverillani on asunto Havannassa, jota hän vuokraa airbnb:n välityksellä. Asunto on todella hyvällä sijainnilla yliopiston vieressä Vedadon kaupunginosassa, näyttää kivalle, ja parvekkeelta on näkymä Havannan yli. Asunto sattui olemaan vapaana, joten vuokrasimme totta kai sen!
Seuraavaksi pähkäilimme Cayo Guillermon majoitusta. Mietimme aluksi bed & breakfast –tyylistä ratkaisua, mutta päädyimme Melia Cayo Guillermo all inclusive-hotelliin. Valintaan vaikutti se, että Kuuban kaupoissa on suppeasti elintarvikkeita ja ruokakauppoja on ylipäänsä hankalaa löytää. Kojuista saa ostettua hedelmiä, mutta muuten ruuan ostaminen on haasteellista. Yleensä tykkäämme lomalla valmistaa ruokia osittain itse, mutta nyt pohdimme, että all inclusive olisi pienellä saarella varmasti kätevin, vaikka emme all inclusive–hotellien faneja olekaan. Ruokatarpeiden lisäksi Kuubassa on pulaa muista yleishyödykkeistä, sekä lääkkeistä, joten shampoot, dödöt, lääkkeet, jne. on muistettava ottaa kaikki Suomesta mukaan.
Trinidadista varasimme perinteisen casa particular –majoituksen Trinidadin historiallisesta keskustasta. Hostal la Esmeralda on perinteinen kuubalainen talo, jossa on vuokralla neljä huonetta. Odotan innolla myös tätä kokemusta.
Lentäen, bussilla, junalla?
Matkustaminen paikasta toiseen Kuubassa vaikuttaa näin etukäteen ”mielenkiintoiselta”. Olemme varanneet ja maksaneet lennot Havannasta Cayo Cocolle (Cayo Guillermoa lähinnä oleva lentokenttä) Solways Cuban kautta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, ettei lennon kestoa tai lähtöaikaa ole kerrottu missään. Laitoin asiasta kyselyn, ja sain vastauksen, että edellisenä päivänä täytyy soittaa ja kysyä lennon lähtöaika, koska se vaihtelee. 😀 Pistäkääpäs peukut pystyyn, että meillä ylipäänsä on jokin lento. Bussimatka Havannasta Cayo Guillermolle on nimittäin mutkikas monine vaihtoineen ja kestää noin 10 tuntia.
Matkan Cayo Guillermolta Trinidadiin selvittelemme vasta paikan päällä. Luultavasti matka taittuu osittain taksilla ja osittain bussilla. Odotuksiin on kuulemma syytä varautua ja ottaa rento asenne matkaan mukaan (tekee hyvää harjoitusta minulle, joka haluaa pitää kaikki langat käsissään).
Matkaa Trinidadista takaisin Havannaan pohdimme vielä. Ystäväni suositteli palaamaan Havannaan jo lentoa edeltävänä päivänä. Mietimme asiaa, mutta Trinidadissa oleskelu jäisi silloin harmillisen lyhyeksi. Lentomme Havannasta Suomeen lähtee vasta puolilta öin, joten tuumimme, että jos selvittelemme kyydit jo ennakkoon ja lähdemme matkaan heti aamusta, pitäisi meidän olla Havannan lentokentällä iltakymmeneen mennessä, vaikka matkalla olisi odotus tai pari (matkan keston pitäisi olla kulkuneuvosta riippuen noin 4-6 tuntia). Toisaalta tekisi mieli varata etukäteen bussimatka Viazulilta, toisaalta tekisi mieli paikan päällä selvitellä jaettua taksia. Bussimatka kestää noin 6 tuntia, ja taksimatka noin 4 tuntia. Taksimatkalla voisi pysähdellä ja napsia kuvia, mutta kahdestaan matkustaen taksi tulee liian kalliiksi. Ehkä on paras pelata varman päälle ja varata bussimatka, vaikka matka eteneekin hitaammin, ja on tympeää käyttää viimeinen päivä bussissa istuen. No, on vain nautittava maisemista. 🙂
Mikä ihmeen turistikortti ja CUC vs. paikallispeso?
Tiedossa on varmasti hyvin erilainen matka. Tähän mennessä on jo pari ”erikoisuutta” tullut vastaan:
Kuubaan ei tarvita viisumia, mutta turistikortti, joka pitää anoa Kuuban suurlähetystöltä. Turistikorttiin tulee täyttää anomus, sekä ottaa passista ja lentolipuista kopiot. Jos kortin hakee itse suurlähetystöstä Helsingistä, on hinta noin 20 €, mutta kun sen tilaa postitse, on hinta lähes 50 € / henkilö. Omituinen systeemi. 😀
Kuuban valuuttaa ei saa viedä maan ulkopuolelle, joten rahat on vaihdettava vasta perillä. Lentokentällä on kuulemma jonot rahanvaihtoon, ja koska saavumme paikalle melko myöhään illalla, pähkäilemme, mitä teemme asian kanssa. Jos saamme maksettua taksin euroilla, jätämme rahanvaihdon vasta seuraavaan päivään. Silloinkin kannattaa kuulemma vaihtaa iso summa kerralla, koska myös pankeissa ja hotellien rahanvaihtopisteillä joutuu usein jonottelemaan. Käteistä voi kuulemma nostaa myös luottokortilla, mutta päälle tulee isohko nostopalkkio. Miten paljon sitä rahaa siis nostaisi? Hirvittää olla reissussa ison setelinipun kera. 😀 Turisteille on oma pesonsa (CUC) ja paikallisille on oma pesonsa. Isoin osa rahoista vaihdetaan turistipesoiksi, mutta paikallispesojakin kannattaa kuulemma vaihtaa vaihtotoimistossa, koska paikallispesot käyvät katukioskeissa. Kaikki pesothan on käytettävä ennen kuin maasta poistuu, koska niitä ei tosiaan saa viedä Kuubasta pois. Eli ihan mielenkiintoista tulee rahojenkin kanssa olemaan. 😀
Mutta kaikkea tätä odotan innostunein ja jännittävin fiiliksin. Yksi Kuubassa houkuttavista asioista on juuri sen erilaisuus.
Onko täällä Kuuban matkaajia? Olis kiva kuulla kokemuksia, ja kaikenlaisia vinkkejä otetaan vastaan! 🙂
Matkakuumeterveisin,
Kirsi
Kuuba on ihana! Me oltiin kolmisen vuotta sitten ystäväpariskunnan kanssa Varaderossa viikko, ja tehtiin vain päiväreissu Havannaan. Jotenkin tuntui että sekin riitti, johtui varmasti siitä että olin vähän toipilaana reissussa. Siinä elämäntilanteessa kirkasvetiset rannat ja all inclusive oli kaikki mitä tarvitsi! Kaupoissa siellä ei ollut yhtään mitään, ja jos jotain shampoota sattuikin olemaan niin ne oli levitetty kaikki jotenkin tosi leveälle niihin hyllyihin että näyttäisi täydemmältä. Mikään shoppailuparatiisi se ei tosiaan ole, ellei siis pidä sikareista ja rommista 😀 Ainoa ihan tosi tosi iso miinus koko reissussa oli kertakaikkisen kehno ruoka. Ja kun sanon kehno, todella tarkoitan sitä, vaikken millään mittapuulla mitattuna olekaan nirso. Ruoka oli ei pelkästään mautonta mutta myös epäilyttävää ja erittäin rasvaista, ja jos jotain voin vinkata ottamaan mukaan niin mausteita ja vaikkapa jotain Tabasco-tyyppisiä sooseja joilla voi yrittää saada jotain makua ruokiin. Hedelmät tosin oli oikein hyviä ja tuoreita, mutta niitäkin oli verrattain suppeasti tarjolla. Mutta se musiikki! Sitä soi siis ihan joka puolella, ja se oli laadukasta. Kenellä tahansa katumuusikolla oli ihan käsittämätön osaaminen ja soittamisen ilo, jota me ammattimuusikkoystäväni kanssa ihailtiin jatkuvasti! Minkään ääniyliherkän paratiisi se ei näin ollen ole, salsa kun soi aamusta iltaan ja ihan joka kuppilassa ja tienvarsiparkkiksella. Mutta taivas että ne oli hyviä siinä! Ja sitä tanssin riemua pääsee kyllä ihan varmasti kokemaan ja näkemään, siellä ihan pienet lapsetkin jorasivat antaumuksella, vanhuksista puhumattakaan. Ihan mieletöntä! Amerikanrautoja siellä on oikeesti hurja määrä, ja jos ne yhtään kiinnostaa niin niissä on taivasteltavaa, tosin alkuperäiskunnossa niistä on harva, moniin on vaihdettu dieselmoottorit koska dieseliä tuodaan maahan ilmeisesti enemmän kuin bensaa. Muutenkin niinkuin kerroit siellä on noita omia outouksia, kuten että paikalliset ei saa puhua politiikkaa eikä varsinkaan arvostella Castro(j)a, mutta kukapa sitä lomalla tahtoisi politiikasta keskustella. Mutta siis kaikkinensa oikein ihana ja aurinkoinen maa, se vähä mitä ehdittiin nähdä! Ainoa oikein iso miinus on minusta niitä ruokaan liittyviä hommia, mutta senkin kanssa pärjää. Kaikki menee alas kun huuhtelee rommilla! Hyvää matkaa!
Kiitos kokemusten jakamisesta ja vinkeistä! 😊
Kävin Kuubassa kaksi vuotta sitten. Kannattaa lähteä asenteella, että mitkään rentoutumisloman säännöt eivät päde Kuubassa lomailuun – All inclusive saattaa tosin helpottaa hieman, mutta olen kuullut että niissäkin on raaka-aineet tai ruoka loppu, niin kuin on monesti ruokakaupoista ja ravintoloista muutenkin.
Mua mietitytti monet samat asiat kuin sua ennen lomaa. Kuubassa on kuitenkin paljon ihmisiä, ja voitte olla ihan varmoja ettette jää taivasalle. Casa particulareja on todella paljon, ja ne olivat paras ja edullisin valinta reissussa. Osaan espanjaa, joten oli mukavaa päästä rupattelemaan paikallisten kanssa sen sijaan, että olisi ollut kolkossa hotellissa (hotellit eivät ole mitään kovin ihmeellisiä kuulemma Kuubassa).
Varasin itse majoituksen erään nettisivun kautta, halusin varmistaa Casan netin kautta, koska meillä oli takana pitkä lentoruljanssi. Kuinkas kävikään… meille tehtiin ohraset, eli kun tuskalla ja työllä päästiin tähän paikkaan taksilla Havannassa, majoituksen pitäjää ei näkynyt mailla eikä halmeilla, vaikka naapuritkin yrittivät meitä auttaa heidän tavoittamisessa. Luultavasti oli käynyt niin, että joku oli tullut kyselemään paikan päälle ennen meitä yöpaikkaa, ja ns helppo raha oli houkutellut. Eikä siinä mitään, sen ymmärrän mainiosti, olisin vain toivonut että majoitushenkilöllä olisi ollut sen verran “munaa”, että olisi siitä jollain tavalla minulle ilmoittanut. Ymmärrän ettei netin kautta ilmoiteltu, sillä yhteydet ovat edelleen hyvin harvalla ja ilmaistakaan se ei varmasti ole.
Tämän meidän alkuperäisen Casan naapuri olisi ottanut meidät omaan Casaansa yöksi, mutta se oli jo varattu. Hänellä oli kuitenkin tuttava, jolla oli oma vastaava “bisnes” nurkan takana, yövyimme sitten siinä paikassa. Loput Casoista saimme siis aina niin, että majoittajillamme oli yhteyshenkilöitä joka kaupunkiin. Oli ihanan helppoa, kun ei tarvinnut miettiä sen enempää majoitusta, kun nettiä ei tosiaan siellä missään tunnu olevan. Ja todellakin oli kohtuuhintaista tämä majoitus, kympin tai pari maksoimme joka paikassa.
Olimme siis Havannassa yhteensä viitisen yötä. Havanna on ihana kaupunki! Todellakin kulttuuriltaan rikas, rosoinen, karu mutta niin ihanan aito. Ruokaa ei sitten missään kauheasti pääse mättämään, kannattaa ottaa omia esim suklaapatukoita tai muita eväitä mukaan ;).
Varaderossa vietimme neljä yötä, ja siellä ei ollut mitään muuta hienoa kuin kirkas vesi. Koko paikka oli rakennettu turisteja varten, ja siellä voisi hyvin viettää päivä tai kaksi ja se olisi aivan riittävä.
Kävimme myös Trinidadissa. Ihanan kulttuuririkas kaupunki. Vuokrasimme myös pyörät ja kävimme mm vesiputouksilla. Trinidadista Casamme pitäjä järjesti meille taksikyydin kimpassa kahden muun tyypin kanssa, se tuli meille halvaksi (en muista enää paljon, samoja hintoja bussin kanssa) ja kesti 4h. Eli kyytejäkään ei tarvitse stressata, riittää kun kysyt, ja asiat järjestyvät puolestanne :).
Tosiaan, Kuubassa taitaa olla edelleen vain yksi kansallinen bussiyhtiö joten tällaiset “julkiset” kulkevat todella huonosti. Viazulista oli jotenkin huonoja kokemuksia, ostimme heiltä pelkän bussimatkan Varaderosta Trinidadiin, ja meille valehdeltiin matkan kesti paljon lyhyemmäksi kuin mitä se todellisuudessa oli.
Vaihdoimme rahaa Havannassa vanhan kaupungin rajalla tai puolella olevan aukion laidalla. Pankin nimeä en enää muista, mutta muistaakseni ns luotettavia rahanvaihtopisteistä ei ollut paljoakaan.. Ja mites kävikään. Emme poikaystävän kanssa laskeneet rahoja kuin vasta illallla, ja totesimme että kummaltakin puuttui noin 40 euroa. Menin takaisin valittamaan, ja kuinka ollakaan virkailija sen enempiä mutisematta antoi puuttuvat rahat takaisin. Olimme onnekkaita, eli kehoitan laskemaan heti paikan päällä rahat, vaikka virkailija yrittäisikin hätistellä sinua pois.
Rahat voi sitten vaihtaa kyllä loman lopussa ihan hyvin takaisin euroiksi, eli ei kannata stressata sen enempiä paljonko vaihtaa. Kuuba ei ole kuitenkaan mikään kovin halpa maa, joten varautukaa siihen. Niin joo, ja kun lennätte pois Kuubasta; älkää jättäkö ruumalaukkuihin mitään arvokasta; poikaystävältä varastettiin sieltä parfyymi sekä kännykän laturi. Tai vastaavasti kelmuttakaan matkalaukut.
Tässä nyt siis päällimmäiset asiat mitä tulee mieleen. Kuubalaiset on ihania ja rentoja, hyvää tarkoittavia 🙂 Jos laukkuun mahtuu, viekää vaatteita, kyniä, saippuaa, mitä tahansa mitä ette tarvitse, niitä tullaan kyselemään ja saat monta kiitollista ihmistä ja ystävää ympärillesi näin. Ainakin itselle tuli hyvä mieli 🙂
Kiitos paljon tästä! 😊