Kirkasvalolampulla apua kaamosväsymykseen ja masennukseen

Kaupallinen yhteistyö: Innolux

Moikka!

Mulla on tänä syksynä ollut ensimmäistä kertaa käytössä kirkasvalolamppu. Olin jo pitkään harkinnut lampun hankkimista, mutta se vain aina jäi… Niinpä hihkuin riemusta, kun sain blogin kautta testiini Innoluxin Tubo kirkasvalolampun.

Sain lampun kotiini jo kesällä ja lähestulkoon aloin odottaa syksyn tuloa, jotta pääsen testaamaan lamppua. Nyt lamppu on ollut käytössä muutaman viikon ajan, ja olen kokenut sen piristävän ja lisäävän energian määrää. Kiinnostuin ottamaan aiheesta enemmän selvää, ja tässä teillekin pieni infopläjäys koskien kirkasvaloa.

Tubo löysi paikkansa olohuoneessamme jo kesällä, sillä se toimii samalla myös sisutuselementtinä. Lampussa on himmennin, joten se toimii myös tunnelmavalona.
Tubo löysi paikkansa olohuoneessamme jo kesällä, sillä se toimii samalla myös sisutuselementtinä. Lampussa on himmennin, joten se toimii myös tunnelmavalona.

Miksi kirkasvaloa tarvitaan?

Noin 40 % suomalaisista kärsii pimeänä vuodenaikana jonkinlaisista kaamosoireista, kuten väsymyksestä, univaikeuksista, mielialan ja vireystason laskusta, sekä painonnoususta. Oho! En ollut tiennytkään, että se on noin yleistä. Oireet johtuvat suurimaksi osaksi valon määrän vähenemisestä. Kun aurinkoisena kesäpäivänä keskimääräinen valomäärä on noin 50 000 – 100 000 luksia, on marraskuussa valonmäärä ulkona alimmillaan 500 luksia. Kodin yleisvalaistus on yleensäottaen noin 50-100 luksia ja toimiston valon määrä noin 300-500 luksia. Ei siis ihme, että pimeänä vuodenaikana meinaa vähän väsyttää..

Ulkoisista ärsykkeistä juuri aamuinen valo on kehon vahvin vuorokausirytmin tahdistaja. Valo vaikuttaa voimakkaasti melatoniinin, eli ns. unihormonin tuotantoon. Kesäaamuisin valo tyrehdyttää melatoniinin tuotannon, mutta pimeänä vuodenaikana melatoniinin erittyminen vereen saattaa jatkua aamulla heräämisen jälkeen. Tällöin kehon sisäinen kello menee sekaisin, ja tästä seuraavat erilaiset kaamosoireet.

Tässä kirkasvalo astuu apuun. 😉 Silmän kautta aivoihin kulkeva kirkasvalo korvaa puuttuvan luonnonvalon tyrehdyttäen aamuisin melatoniinin tuotannon. Mikä tahansa lamppu ei aja asiaa, sillä tavallisessa lampussa valomäärä on alle 500 luksia, ja kirkasvalossa valomäärä on laitteesta riippuen 2500-10 000 luksia.

Vitsit, miten mielenkiintoinen aihe kirkasvalohoito onkaan. Mielenkiinnolla jatkan ensimmäistä testitalvea. Tiedä, jos vaikka saisin hoidosta myös uniongelmiini apua. :)
Vitsit, miten mielenkiintoinen aihe kirkasvalohoito onkaan. Mielenkiinnolla jatkan ensimmäistä testitalvea. Tiedä, jos vaikka saisin hoidosta myös uniongelmiini apua. 🙂

Kuvittelin, että kirkasvalohoito on melko uusi asia, mutta sitä onkin käytetty kaamosoireiden hoitoon jo 30 vuoden ajan. Tutkimusten mukaan kaamosoireet lievenevät 60-90% hoidon aikana! Aika vaikuttavaa! Miten nopeasti ja helposti voi saada oireisiin helpotusta!

Uutta tietoa mulle oli myös se, että kaamosoireilun lisäksi kirkasvalohoidolla voi helpottaa matkustamisesta johtuvaa aikaeroa ja tasapainottaa vuorotyöläisten epäsäännöllistä vuorokausirytmiä. No, käy järkeen! Lisäksi kirkasvalohoidosta saattaa olla apua myös erilaisissa unirytmin häiriöissä. Ja kirkasvalon on todettu vaikuttavan muuhunkin masennukseen kuin vain talvella esiintyvään kaamosmasennukseen. Mielenkiintoista…

Keräsin alle muutamia tutkimuksia ja lisätietoa kirkasvalohoidosta:

Kirkasvalohoito vaikuttaa talvella esiintyvään masennukseen:

Kirkasvalohoito saattaa vaikuttaa myös muuhun kuin talvella esiintyvään masennukseen:

Kirkasvalohoito saattaa vaikuttaa ikääntyneiden pitkäaikaiseen unettomuuteen:

Kirkasvalohoitoa suositellaan erilaisiin unirytmin häiriöihin:

Myös Innoluxin sivuilta löytyy hyvä tietopaketti kirkasvalohoidosta. Sieltä löytyy mm. lisää viitteitä erilaisiin aihetta käsitteleviin tutkimuksiin.

Näin kirkasvaloa käytetään

Kirkasvalohoito aloitetaan heti pimeän kauden alussa, ja valossa oleskellaan 3-7 kertaan viikossa koko pimeän kauden ajan. Yhden hoitokerran pituus on 30-60 min, ja sopiva hoitoaika on henkilökohtainen, sillä se riippuu omasta valoherkkyydestä. Yli kahden tunnin hoitoaika ei enää lisää hoidon tehokkuutta. Tosin ei siitä pitäisi haittakaan olla, mutta liiallinen käyttö voi rasittaa silmiä.

Kirkasvalohoidossa oleskellaan noin 20-100 cm etäisyydellä lampusta, jotta valo pääsee silmän verkkokalvolle. Etäisyys on laitekohtainen. Valoon ei tarvitse katsoa, kunhan laite on koko ajan näkökentässä. Samalla voi siis tehdä muita askareita, esim. nauttia aamiaista ja lukea lehteä. Tai blogata, niin kuin mä tänä aamuna tein. Tärkeää on, että laite on tarpeeksi lähellä, eikä toisella puolella huonetta. Tosin mieheni on kokenut kirkasvalon piristävän aamuisin, vaikka onkin istunut sohvalla kauempana lampusta.

Tubo on helposti liikuteltavissa, ja niinpä aamuisin nostan sen keittiön pödyälle ja luen sen ääressä lehden. Tai bloggaan sen ääressä, kuten tänään. :)
Tubo on helposti liikuteltavissa, ja niinpä aamuisin nostan sen keittiön pödyälle ja luen sen ääressä lehden. Tai bloggaan sen ääressä, kuten tänään. 🙂

Valohoito on tehokkainta aamuisin klo 6-10 välillä. Kirkasvalossa oleilu ilta-aikaan saattaa puolestaan viivästyttää unensaantia.

Kun valitset kirkasvalolamppua, tarkista, että siitä löytyy CE-merkintä ja nelinumeroinen koodi. Näin tiedät, että hoitolaite on ”pätevä”. 🙂

Sopiiko kirkasvalohoito kaikille?

Kirkasvalohoito saattaa aiheuttaa ensimmäisten kertojen jälkeen päänsärkyä tai silmien rasittumista. Mulle ei tullut kumpiakaan oireita.

Lääkäriä kannattaa konsultoida ennakkoon, jos kärsii silmäsairauksista tai mielenterveydellisistä häiriöistä.

 

Kuinka monella teistä on kirkasvalo käytössä? Oletteko saaneet apua?

Jos ihastuit Tuboon (niin kuin mä), niin lampun saa ostettua Innoluxin verkkokaupasta.

Lisää vinkkejä kaamosväsymyksen nujertamiseen löytyy edellisestä blogipostauksestani.

Terkuin, Kirsi

 

 

 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *