Parhaat lahjaideat kestävät aikaa

PIENI postaus kauniista ideasta. Olen tästä täällä maininnutkin ja nämä erilaiset hopearenkulat ovat näkyneet monissa kuvissa ruokapöydän kattauksessamme. 

Appivanhemmillani on ollut minusta aina taitoa, kekseliäisyyttä ja silmää miettiä todella mieluisia  ja aikaa kestäviä lahjaideoita. Tämä on yksi niistä.

Tyttäremme on miehen puolen suvun kahdeksasta serkuksesta ainoa tyttö ja päässyt nauttimaan isovanhempiensa kauniista ja varsinkin naisia miellyttävistä lahjoista pienestä pitäen. 

He matkustavat paljon ja alkoivat kerätä hänelle matkoiltaan näitä erilaisia hopeisia servettipidikkeitä jo vuosia sitten. Ne ovat usein eri kokoisia ja hieman eri mallisia, eri ikäisiä ja eri kuvioisia, mikä tekee mielestäni koko kasvavasta setistä paljon kiinnostavamman kuin jos ne olisi ostettu uutena ja samanlaisina yhdestä paikasta. Osa on antiikkia ja osa uudempia. 

Minusta ne ovat kauniita sellaisenaankin ja usein ruokailussa käytetty setti jääkin pöydälle kiiltelemään kynttilänvalossa, kun muu kattaus on kerätty pois. 

Halusin tehdä näistä tänne oman pienen postauksensa, jos joku miettii kivaa lahjaideaa vaikka vastasyntyneelle, rippilapselle tai hääparille (tai itselleen!). Näitä voi kerätä pitkän aikaa ja kartuttaa sarjaa aina uusilla osilla, joiden hankintapaikasta on sitten omat, kiinnostavat tarinat kerrottavana. 

(Muista lahjaideoista olen muuten postannut täällä.)

Minua miellyttää yleensäkin sisustuksessa(kin) eri aikakausien kerrostuma ja varsinkin vanhat esineet ja niiden tarinat. Siihen ryhmään kuuluu myös tämä isoäitini virkkaama tosi kaunis pitsiliina ja sen alla oleva pöytä 1 800 -luvulta, jonka sain mieheltäni huomenlahjaksi –  ja ei, hän ei kantanut sitä hääyönämme hotellihuoneeseen ; ) 

Jotenkin vanhoista esineistä on aistittavissa rauhaa ja seesteisyyttä ja ne tuovat kivaa kontrastia nykyaikaiseen kotiin ja uusiin huonekaluihin.  Tämä pöytä on ollut läsnä koko perheemme elinajan, ja nähnyt niin monenlaisia ruokailuja, juhlia ja illanistujaisia. Voin vain kuvitella, minkälaisia porukoita sen ääressä on istunut ennen meitä ja miten paljon keskustelua, pohdintaa, juhlintaa, ruokailua, läksyjen tekoa ja kaikkea mahdollista elämää ja energiaa se on imenyt itseensä.