Uniapnea – oireet ja hoitokeinot

Puhutaanpa uniapneasta, koska se ainakin ajatuksena liittyy tähän meillä kotona käynnistyneisiin marraskuun hyvinvintiviikkoihin. Mies kuorsaa nykyään lähes läpi yön ja uniapneaan liittyy yleensä kuorsaus. Noin 10 prosentilla kuorsaajista taas on uniapnea. Minua herkkäunista ei vieressä nukkujan kuorsaus juuri haittaa – kiitos erinomaisten korvatulppieni, mutta asiaan on syytä kiinnittää huomiota jo terveysnäkökulmasta. Myös Oura-älysormus näyttää miehen unet katkonaisina. Hänellä ei kuitenkaan ole muita uniapnealle tyypillisiä piirteitä, tai edes päiväväsymystä, ja siksi kokeillaankin nyt ensin pieniä elintapamuutoksia,  mm. muutaman kilon pudottamisella ja stressinhallinnalla.

Uniapnea on Suomessa yleinen vaiva 

Olen kirjoittanut blogissa paljon unesta ja unetomuudesta, mutta en tätä ennen uniapneasta. Kyseessä on myös erittäin yleinen vaiva. Unipaneaa voisi jo kutsua suomalaisten uudeksi kansantaudiksi. Sitä on ainakin 300 000 suomalaisella, sekä aikuisilla että lapsilla. Sitä saattaa olla vaikeaa havaita ja siksi 80-90% ei edes itse tiedä siitä. Tyypillisimmin uniapneaa on keski-ikäisillä. Diagnisoidun uniapnean hoitoon voidaan käyttää esim. uniapneakiskoa tai ylipainehoitoa. Myös elintavoilla on merkittävä vaikutus.

Näin uniapnea haittaa hyvää unta

Uniapneassa nukkuja lakkaa hengittämästä nielun lihasten rentoutessa. Se johtuu ahtaudesta. Nielu voi olla luonnostaan rakenteellisesti ahdas tai sitten ylipainon kerryttämä rasvakudos ahtauttaa sitä. Henkilön ei tarvitse olla edes juurikaan havaittavasti ylipainoinen. Ylimääräistä rasvaa kertyy usein nielun seudulle herkästi ja jo muutaman kilon vähentämisestä saattaa olla apua

Unitutkimuksissa on havaittu, että hengityskatkokset saattavat kestää pisimmillään jopa kaksi  minuuttia. Katkos aiheuttaa pienen heräämisen, jota nukkuja ei yleensä edes huomaa itse. Silloin hengitys taas aktivoituu ja uni tulee uudelleen. Katkoksen aikana aivot saavat huonommin happea ja sydämen syke ja verenpaine taas nousevat. Tämä voi hyvin tapahtua jopa kymmeniä kertoja joka tunti. Uniapneassa uni ei luonnollisestikaan ole yhtä palauttavaa kuin muuten. Silloin kehokin stressaantuu.

Yksi merkki voi olla myös kiihtynyt tahti vessassa juoksemiseen yöllä, koska uniapnea lisää virtsaneritystä.

Usein uniapneaa potevat ovat päivisin todella väsyneitä ja mieli tuntuu samealta – siksi valitsin nämä sumuisen sään saaristokuvat tähän kuvitukseksikin. Pidemmän päälle väsynys voi muuttua alakuloksi tai masennukseksi. Se on tietysti luonnollista, koska energinen mieli tarvitsee palauttavaa unta.

Painon lasku parantaa uniapneaa

Vaikka uniapneaa esiintyy ihan kaiken kokoisilla ja ikäisillä ihmisillä, niin 70% uniapneasta kärsivistä on kuitenkin ylipainoisia. Siksi tätä yleistä unihäiriötä voidaan usein ennaltaehkäistä ja hoitaa elintapamuutoksilla. Suomalainen unilääkäri Henri Tuomilehto johti tutkimusta, jossa ensimmäisenä maailmassa todettiin, että painon lasku parantaa uniapneaa.

Painolla on merkitystä muutenkin uneen ja myös päinvastoin eli unella painoon. Stressi vaikuttaa heikentävästi uneen ja kohottavasti painoon. Hermoston hoito vähentää stressiä ja parantaa unta. Oikea ruokarytmi ja syöminen taas edistävät nukkumista ja painonhallintaa.

Tämän takia painonhallinta ja sen erilaiset keinot oikeanlaisesta syömisestä hyvän unen suojeluun ja hermoston hoitoon ovat meillä kotona ja blogissa käsillä marraskuussa. Erityisen mielenkiintoiseksi ja innostavaksi tämän tekee minulle se, että en vain kirjoita täällä asioista, vaan samaan aikaan myös koen niitä ja olen saanut miehenikin innostettua projektiin mukaan.