Kuvausasuna itsetehty nahkahame

Heips ♥ Pari hääräilykuvaa äskeisiltä kuvauksilta ennen kuin saan itse kuvat (huoneistosta) käsiteltyä.

Kyseessä ei ollut varsinaisesti kuvattava asu, vaan kuvaus- (eli kuvaajan) asu. Halusin kuitenkin asustakin pari kuvaa, erityisesti tuosta nahkahameestani, jonka löysin uudelleen muutama viikko sitten. Äitini teki sen minulle vanhan nahkatakkinsa paloista. Hän oli käyttänyt takkia ennen kuin minä olin edes syntynyt ja hän taas teki minulle tuon hameen, kun olin 16-vuotias. Se on taas tosi muodikas, sopii moneen asuun ja pidän erityisen paljon tuosta konjakin sävystä. Tätä voi jo kutsua todelliseksi kierrättämiseksi ja eettiseksi kulutukseksi, varsinkin nahan kohdalla.

Huonekalujen ja esineiden lisäksi pidän myös vaatekappaleista, joihin liittyy jotain tarinaa tai taustaa – vaikka se vaatteissa niin paljon harvinaisempaa onkin. Siksi arvostan erityisesti kierrättämistä, kivoja kirppareita, itsetehtyjä tai -suunniteltuja ja matkoilta hankittuja vaatteita… niilläkin on tarinansa.

Äitini ja isoäitini ovat molemmat olleet todella taitavia ompelijoita. Vanhoissa kuvissa, varsinkin juhlapäiviltä, minut ja veljeni on puettu kauniisiin keskenään mätsääviin asuihin ja esim. äidin oma itsetehty hääpuku ja siitä seuranneet myöhemmät muunnokset ovat aivan ihania. Parhaita kuvia kuitenkin ovat ne, joissa äiti seisoo rivissä neljän sisaruksensa kanssa puutarhassa kuin suoraan muotilehden kuvista. Ja vielä aikana, jolloin kankaiden hankinta oli mahdotonta, eikä valmiista kaavoista ollut  tietoakaan, isoäitini oli aikamoinen ihmeidentekijä.

Kunpa olisin itsekin perinyt yhtä hyvät ompelulahjat. Intoa suunnitteluun kyllä löytyy, mutta ompelukone ja minä emme valitettavasti ole kovinkaan toimiva tiimi  yhdessä.

*otd: knit & tee Zara, skirt made by Mom