Home alone

Monina vuosina olen ollut valmis pakkaamaan joulun pois kotoa jo heti joulupäivien jälkeen. Tänä vuonna olen selvästi pitkitellyt sesonkeja. Kesäfiilikset jatkuivat pitkälle syksyyn ja nyt on vähän sama joulun kanssa. Vaikka työtkin jo alkoivat, on edelleen ihanaa tunnelmoida ja fiilistellä ainakin jouluvaloista ja kukista. Niinpä, kun eilen iltana korjasimme kuusen pois, olinkin (varmaan ensimmäistä kertaa ikinä) valmis luopumaan kuusenkoristeiden lisäksi vasta varsinaisista punaisista ja tonttuaiheisista koristeista. Valkoiset ja hopeiset valot, enkelit ja muut saivat vielä jäädä sulostuttamaan koti-iltoja.  

Oikeastaan myös toin joulun sisälle tänä vuonna asteittain. Joulukuun alussa valkoiset ja vasta ihan joulun alla tonttujutut. Koska valkoinen on muutenkin lempivärini sisustuksessa, en oikeastaan koskaan ehtinyt kyllästyä lyhyemmän aikaa katseltuihin punaisiin aarteisiinkaan. 

Tietyt esineet muistuvat hyvin mieleen omasta lapsuudesta. Minulle sellainen on ainakin lasinen joukukoristepallo, jonka sisällä on vettä ja ravisteltaessa lumisadetta. Niinpä kun näin tämän vanhan ajan tyyliin tehdyn jouluisen lasipallon Stockalla muutama vuosi sitten, muutti se heti meille ja joka vuosi huokaisen, kun kaivan sen esiin silkkipaperista.

Tämän koristeen lumisade on riittänyt minulle lumen tuojaksi hyvin toistaiseksi. Tiedän kyllä, miten tyytyväinen olen taas kauniiseen valkoiseen maisemaan sen koittaessa. Nyt on kuitenkin otettu kaikki ilo irti ulkoilun merkeissä lämpimistä ja happirikkaista keskitalven ilmoista.