Syksyn selviytymiskeinoja

 PERJANTAI tuntuu tänään hyvältä. Aurinko paistaa juuri nyt. Mielessä on viikonlopulle pieniä, kivoja asioita. Ja rapujen syöntiä, yksi elokuun kivoista merkkipaaluista.

Ilmassa on vähän sellaista loppukesän tuntua. Marjojen keruuta, kävelyjä raikkaassa ilmassa, perheen kanssa vietettävää yhteistä aikaa. Syksyyn valmistautumista. Ja isoihin uusiin asioihin. Niiden edessä pienten tavallisten asioiden tärkeys korostuu. Elämä on niin ihmeellistä ja taas tänä syksynä se tarjoaa vaikka mitä uusia mahdollisuuksia. Kun niille avaa mielensä. Uskaltaa heittäytyä. Astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle tai oikeastaan laajentaa sitä. Eihän sillä tarvitse olla niin tiukkoja rajoja. Parasta on säilyttää uteliaisuus. Ja tyytyväisyys. Erityisesti kiitollisuus.

Syksyn ja uusien asioiden ei tarvitse olla rasite. Tulevan voi ottaa vastaan mahdollisuutena. Arvostaa uutta ja erilaista. Kutsua sen luokseen. Rakentaa uusia kerroksia limittäin tuttujen päälle. Katsella asioita muidenkin näkökulmista. Niin kaikesta selviää paremmin, syksystäkin.

Perjantai lopettaa arkiviikkoa ja aloittaa viikonloppua. Syksy aloittaa uutta vuodenaikaa ja uusia alkuja. Siksi kai ajatukset risteilevät tänään näissä yin-yang-fiiliksissä, elämän aaltoliikkeissä. Niissä kai elämän rikkauskin on. Ettei kaikki ole aina vain samaa? Tuttua, totuttua ja turvallista, kyllä. Mutta elämä tarjoaa niin paljon uuttakin. Tilaisuuksia tutkimusmatkailulle, heittäytymiselle, itsensä haastamiselle. Uusia kiitollisuuden aiheita.

Sellaisia ajatuksia tänä perjantaina. Syksyn selviytymiskeinoja. Valmistautumista tulevaan kai.

Ihanaa viikonlopun alkua ♥

Kuvat ovat sinisestä aitasta, johon kesäisessä saaristossa poikettiin taas usein leikkimään pienten poikien kanssa, juttelemaan isompien, herkuttelemaan, nauttimaan lasi viiniä ja kuuntelemaan laineiden liplatusta.