Lapskoussia ja juhlatunnelmaa merellä

 

Kapteenin juhlien ilta jatkui vielä pehmeässä valossa pitkälle yöhön. Tytär oli karannut omille teilleen onniteltuaan kummisetä-kapteeniaan, mutta teki paluun hörylaivaan ja sieltä me livistimme jossain vaiheessa kotiin nukkumaan. Silloin oltiin ehditty jo juhlia, herkutella, poksautella, nauraa ja tavat vanhoja ystäviä ja tehdä uusia. Laiva oli jotenkin intiimi juhlaympäristö, jossa koko porukka illan mittaan tutustui toisiinsa ihan eri lailla kuin vaikka suuressa ravintolassa.

 

Pääruokana oli lapskoussia, joka oli ainakin minulle ihan uusi tuttavuus. Merellä tekee mieli ”kunnon ruokaa” ja lapskoussi sopi siihen hyvin. Opin, että se on alunperin raumalainen laivojen perinneruoka, joka tosin on sittemmin yleistynyt kaikissa rannikkokaupungeissa. Se on lihasta, kasviksista ja juureksista valmistettu muussi. Lisukkeina oli pähkinöitä, suolaisia antipastoja ja salaattia. Ihana ruokailu. Jälkiruokakin oli vanha perinneruoka, rusinakeitto kermaisella vaahdolla ja lopuksi ankkurikoristeinen kakku. On aina kiinnostvaa, kun ruokailussa on teema tai sen sisältö sopii hyvi juhlapaikkaan.