Katuvilinää, kuvausta ja faneja Haniassa
Pian Kreikan loman alettua huomasimme, että vaikka huolellisesti pakattu parin kameran, kannettavan, kovalevyn ja laturien kalusto pääsi hyvässä järjestyksessä perille, olimme unohtaneet kotiin pienen, mutta sitäkin merkittävämmän osan eli USB-kaapelin. Koska meillä on matkan aikana parikin kuvausprojektia ja lisäksi hyvää aikaa bloggaamiseen, pitäisi kaapeli saada hankittua. Ilman sitä eivät kuvat liiku kamerasta eteenpäin. Usein puhutaan siitä, miten pientenkin käytännön asioiden selvittäminen Etelä-Euroopassa on hankalaa ja hidasta. No, tämä ei ehkä kuulu vielä varsinaisesti siihen kategoriaan, mutta hoitui kuitenkin ilahduttavan nopeasti.
Hotellin respa kertoi meille, että omasta kylästämme ei löydy tarpeeksi hyvin varustetua kameraliikettä ja Haniastakin vain yksi, Quick Foto. Hän ruksasi sen “suunnilleen sijainnin” meille karttaan, antoi aukioloajat ja kertoi, että taksi ajaa meidät sinne vartissa kahdeksalla eurolla ja bussi 3 x 1,80 eurolla. Päätimme sijoittaa taksiin, koska niin sokkeloinen on Hanian keskusta, että todennäköisesti liikkeen etsiminen muutaman korttelin takaiselta bussipysäkiltä ei olisi sen arvoista.
Liikkeessä saimme loistavaa palvelua ja viiden euron hinnalla kaapeli oli pian kassissa ja loma pääsi jatkumaan tämän “käytännön asian hoitamisen” jälkeen ; ) Samalla olimme Hanian katuvilinässä jo suunniteltua aikaisemmin ja päätimme pyöriä muutaman tunnin keskustassa ihmettelemässä paikallista menoa.
Olen viima aikoina ollut niin keskittynyt ruoan ja ihmisten kuvaamiseen, että onkin mielenkiintoista taas huomata, miten paljon erilaista huomioitavaa on katunäymien kuvaamisessa. Niin paljon asioita, mihin ei voi vaikuttaa, pitää vain valita valita valon suunta ja ympäristö ja odottaa sopivia hetkiä.
Uudessa ympäristössä on niiiiiin paljon kiinnostavaa katsotavaa kaikkialla. Tavallinen ja rumakin on usein kaunista, hauskaa ja kiinnostavaa. Vaikka sähköjohtohässäkät, ulos ikkunoista ripustetut pyykkinarut täynnä kuivumassa olevia vaatteita ja nämäkin söpöt puhelinkopit.
Silmä erottaa kaikkialla kiinnostavia yksityiskohtia. Siksi kai kahviloissakin on hauskaa vain istuskella ja seurailla tirkistelynäkökulmasta ympäristöä ja ohikulkijoita. Hanian keskusta tarjoaa paljon kiinnostavaa katsottavaa. Loputtoman kerrostuksellista rakentamista, paljon pieniä kauniita yksityiskohtia, rapistuneita pintoja ja hehkuvia seiniä ja ovia ja tietenkin ihmisiä kaikkialta.
Ikuinen ihmettelyn aihe lämpimissä maissa on paikallisten pukeutuminen. Kun itse on aivan hiessä kevyissä kesävaatteissa ja tyypit kävelevät samoilla kaduilla paksuissa talvitakeissa ja -kengissä.
Pidän erityisesti rantakaupungeista. Veden läheisyys tuo kaupunkiin aina oman viehätyksensä. Vilvoittava merituuli, liplattava vedenpinta, kalastus- ja turistiveneet ja hämärässä loistavat silhuetit rikastuttavat kaupunkikuvaa ja antavat sille enemmän tilaa.
Starbucks on löytänyt myös paratipaikan kaupungista. Tähän mennessä Kreeta on säilyttänyt yllättävän hyvin kreikkalaisen ja paikallisen kahvila- ja ravintolakulttuurinsa. Starbucks on ensimmäisiä kansainvälisiä ketjuja, mutta toisaalta sopii Hanian katukuvaan ihan hyvin ja tuo taas uutta kerroksellisuutta historialliseen kortteliin.
Kovin kauaa emme keskellä kuumaa päivää kaupunkivilinässä tällä kertaa viihtyneet, mutta hyvän muiston se jätti ja jonain päivänä ajattelimme vielä palata kaupungin hulinaan vähän myöhempään ja viileämpään aikaan. Nyt ei ollut vaihtoehtoja, koska kameraliike ei ole auki iltaisin kuin pari kertaa viikossa. Muulloin se sulkee ovensa yhdeltä siestan alettua. Aukioloajat kannattaakin tarkistaa nykyään eteläisissä kaupunkikohteissa asioidessa. Monissa maissa ja kaupungeissa on yleistynyt tapa pitää yhtenäisiä aukioloaikoja iltaisin kaikissa liikkeissä vain sovituina päivinä. Täällä aukioloajat ovat tiistai-, torstai- ja lauantai-illat, kaikki aamut, paitsi sunnuntait kokonaan kiinni.
Tytär kuvasi ystäväänsä näköalatasanteella meren äärellä pienen hetken, kunnes he pääsivät paikallisten “faniensa” ympäröimäksi. Nämä fanit bongasi neidit jo päivällä hotellilta. Pojat olivat siellä viettämässä luokkaretkeä toiselta puolelta saarta ja aikamoisen innostuneita pohjolan kaunottarista ; ) Ihan pikkasen on sitten riittänyt hihittelyä aiheesta, varsinkin kun sama joukko löysi tytöt heti kaupungissakin ja yhteiskuvathan piti tietenkin ottaa kaikille.
