Ajatuksia merellä
Kreetalla meri tuntuu olevan kaikkialla. Siksi yleensä haluankin lomalle saarelle. Suomen saaret, Kreikan saaret, kaikki käyvät. Oikeastaan haluaisin merelle ihan aina kun se on mahdollista. Siksi ainakin lomilla haluan nauttia siitä mahdollisimman paljon.
Minusta meri on melkein parhaimmillaan silloin kun se osoittaa voimiaan. Meri osaa olla niin ehdoton ja vallitseva. Vain voimakas jylläävä aallokko, valkoiset vaahtopäät ja niin happirikas tuuli, että tunnen kuinka keuhkot puhdistuvat ja happi virtaa kaikkialle.
Tytöt ovat ihan parhaita matkaseuralaisia. Tuntuu jo, että nautitaan niin monista samoista asioista. Meri on yksi niistä. Sinne tehdään vähän väliä lyhyempiä tai pidempiä poikkeamisia aikaisin aamulla, myöhään illalla tai siinä välissä.
Myrskyssä on mahtavaa mennä merelle. Tunnen olevani pienenä ihmisenä suuren meren äärellä. Asiat saavat oikeat mittasuhteet. Pienillä asioilla ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suurta merkitystä. Ajatukset puhdistuvat ja kaikki turha tuntuu lentävän tuulen mukana pois. Jäljellä on vain luonnon oma rytmi ja loputon aaltojen pauhu upeassa meressä.
Juuri silloin, kun menen merelle mieluiten, ei siellä ole yleensä ketään muuta. Tai ehkä yksi tai kaksi surffaajaa. Suurten tuulien tai viimeisten auringonsäteiden – tai parhaimmillaan molempien – aikaan. Kaikki muut ovat sisällä tekemässä jotain muuta. Ihan kuin toisessa maailmassa.
Pienikin hetki merellä on merkityksellinen. Mieli rentoutuu ja olo rauhoittuu. Aika hurjaa, miten uskomattomia tuloksia on tutkimuksissa saatu pienten säännöllisten ja rentouttavien hetkien tärkeydestä hyvinvoinnille ja terveydelle. Ja viime kädessä jokainen on vastuussa omasta hyvinvoinnisstaan. Jokaisella on varmasti ne omat paikat ja turvasatamat, joissa käväisy antaa voimia ja rentouttaa. Niissä paikoissa pitää päästä käymään säännöllisesti.
Sellaisia pieniä suuria ajatuksia merikävely tuotti tällä kertaa. Hyvinvointia ja rentoa mieltä tähänkin keskiviikkoon!!
