Lovely small restaurant Jo´s in the heart of Prague

Edellinen postaus oli Prahan upealta Kaarlensillalta. Sitä ennen olimme käyneet ylhäällä Prahan linnassa ja laskeutuneet alas pitkät portaat. Ihailtuamme taas alhaalla vanhoja upeita rakennuksia ja heti edessämme upeaa kirkkoa, päätimme poiketa lounaalle.

Ympäristö tarjosi kaikenlaista kaunista; historiallisissa puitteissa pieniä kojuja ja terasseja, toripöytiä ja tuoreita herkkuja.

Heti aukion ja kirkon vieressä oli talojen sivua kulkeva tunnelimainen terassikatu, josta valitsimme mielestämme siihen hetkeen kiinnostavimman, Jo´s:in. Sen tarkempi sijainti ja ruokalista hintoineen löytyvät ravintolan omilta sivuilta täältä. 

Terassilta näkymät olivat melkein huvittavan upeat. Ja valinta osui muutenkin ihan nappiin. Palvelu oli aivan loistavaa, ruokalista hyvä, annokset tulivat nopeasti ja olivat hyvän kokoiset ja makuiset.

Sisältä Jo´s oli pubityyppinen pienehkö, kiva ravintola. Jäimme kuitenkin terassille istumaan. Koska ilma oli silloin vielä heinäkuiseksi Prahaksi poikkeuksellisen viileä, kaipasimme lämmintäkin syötävää ja juotavaa. Viimeisinä päivinä palasi tyypillisempi yli +30 asteen kuumuus ja olimme erittäin tyytyväisiä siihen, että alkupuoli kaupunkilomaa oli ollut viileämpää. Ilmastointia ei kaupungista juurikaan löytynyt, paitsi hotellihuoneesta, eikä vilvoittavaa vesistöä ollut lähellä.

Tilaamani tee tuli söpösti tarjoiltuna hauskoissa astioissa ja pienten hunaja- ja sitruunamehuannujen kanssa. Oli muuten kiva idea tarjota vastpuristettua sitruunamehua pieni kannullinen teetarjottimella. 

Ruokalistassa oli myös muutama sivu Jo´s:n esittelyä. Siitä kävi ilmi, että Robert de Nirokin oli valinnut levähdyspaikakseen saman ravintolan ja lupaus, että saisimme ihan yhtä hyvää palvelua kuin hänkin oli saanut. Ja niin todennäkiösesti saimmekin ; )

Kermainen juureskeitto lihapaloilla oli runsas ja ihanan pehmeä. Ihan täydellisen sopiva pilviseen kesäpäivään.

Kana-cecarsalaatti oli myös herkullinen ja sitä lämmitti ihanasti juomana pieni kannullinen sitruunateetä. Näin syön yleensä talviset lounaat Suomessakin. Kun tekee mieli tuoretta salaattia kylmän ruuan sijasta, juon sen kanssa lämmintä teetä – työkaverin Japanista tuotu ja hyväksi opittu tapa. 

Jo´s-ravintolassa oli paljon hauskoja yksityiskohtia. Lasku tuotiin pöytään nahkaisessa aarrearkussa.

Prahan rahaan, Korunaan, oli vaikeaa tottua. Kurssi tuntui olevan kumman vaihteleva ja sen laskukaavastakin näki paljon eri versioita. Ehkä me vain olemme liian tottuneita Euroon tänä päivänä.  Hintataso oli täällä hyvä, niin kuin kaikkialla muuallakin Prahassa. Ruoka oli laadukasta ja noin puolet Suomen hinnoista.