Refreshing Picnic at Eiffel Tower

Morning in Paris -postauksen jälkeen matkamme jatkui eilen aamupäivällä leipomosta napattujen evässalaattien kanssa kohti Eiffel-tornia. Päivä Pariisissa oli erittäin kuuma ja hikinen jonottaminen ihmisvilinässä ei houkutellut. Niinpä otimmekin Eiffeliin hieman erilaisen lähestymisen, jota ehdottomasti suosittelisin muillekin.

Kävelimme hotelllistamme parinkymmenen minuutin matkan Eiffelistä Seinen toisella rannalla olevalle Plais de Chaillotille, joka jo sinänsä on näkemisen arvoinen. Suoraan palatsille pääsee kätevästi myös metrolla, mutta aamu oli niin kaunis, että halusimme nautiskella siitä Pariisin kaduilla kävellen. 

Palatsin edustalta saa Eifffelistä parhaat kuvat. Torni on niin korkea, ettei sitä edes hahmota juurelta tai vierestä, saati sitten saa kunnolla kuvattua. Palatsin aukiolta se kuitenkin esittäytyy upeana yli 300 metrisessä komeudessaan – ja aukiolta saa myös turistien suosimat tornin pystyssä pitämistä esittävät kuvat ; )

Palatsin sisällä on kaksi museota ja leffateatteri. Sisään museoihin emme nyt menneet, vaan nautiskelimme upeasta ympäristöstä.

Tässä vaiheessa alkoi jo olla nälkä. Palatsin edustalla on suuri puistoalue vanhoine puineen, nurmikenttineen ja puiston penkeineen. Istahdimme sinne syömään evässalaattimme. Täytyy tunnustaa, että otin Suomestakin mukaan joitain picnic-tarvikkeita, mutta se ei ole mitenkään välttämätöntä. Pariisi on täydellinen picnic-kaupunki upeine puistoineen ja maisemineen ja täältä löytyy paljon houkuttelevia leipomoita ja kahviloita, joista voi ostaa kaikkea mahdollista picnic-ruokaa valmiiksi pakattuna aterimien kanssa. Tietenkin juustot, hedelmät ja muut herkut voi ostaa   helposti myös sellaisenaan ja koota niistä runsaamman picnicin.

Mies valitsi kanasalaatiksi luulemamme savukalkkunasalaatin ja minä taas juustosalaatin. Molemmat olivat suuria annoksia ja ihanan tuoreista ja laadukkaista raaka-aineista koottuja. Salaatissani oli reilusti parmesaania ja pehmeää Brietä sekä vuohenjuustoa valtavan vihannespedin päällä. Hinnatkin olivat varsin kohtuullisia ja vastaavaan laatuun en ole Suomessa ostettavissa salaateissa törmännyt missään.

Evästelyn jälkeen aloimme laskeutua kohti Eiffeliä. Reitti sinne palatsilta on upea. Välissä on suuri puisto nurmikenttineen, patsaineen, altaineen ja suihkulähteineen. Aukea alue ja suuret vesilähteet tarjosivat tervetullutta tilaa ja vilvoitusta sadepäivään. Roiskeiden laidalla oli ihan pakko käydä pyörimässä ja viilentymässä nautinnollisesti.

Eiffelin huipulle on 1665 askelmaa, jotka voi myös kävellä. Suurin osa turisteista valitsee kuitenkin hissin, jotka kulkevat jokaisesta jalasta ylös. Tornin suunnitteluun osallistui 82 insinööriä, tieteilijää ja matemaatikkoa, joiden nimet on kaiverrettu tornin kylkeen. Päävastuu oli insinööri Gustave Eiffelillä. Torni pysyy pystyssä noin 10 metrin syvyyteen betonijalustan alle asennetuilla hydraulisilla pumpuilla, joita on 8 kpl jokaisen jalan alla. Torni liikkuu hieman tuulessa ja tekniikka joustaa sen mukana. Rautatorni myös kutistaa noin 15 cm talvella.

Olisi upeaa käydä Plais de Chaillotilla myös illalla katsomassa EIfelliä upeassa valaistuksessa, kun 20 000 hehkulamppua sytytetään tasatunnein. Se taitaa meiltä kuitenkin tällä matkalla jäädä kokematta ja välke näkyy tietenkin kauemmaksikin. 

Tornihan rakennettiin vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyyn ja se piti purkaa 20 vuoden päästä. Se sai kuitenkin jäädä, koska sitä käytettiin radiolähettimenä. Onneksi, sillä Eiffel-torni on nykyään maailman vierailluin maksullinen nähtävyys, jossa käy yli 7 mijoonaa kävijää vuosittain.

Näiden Pariisin tunnetuimpien kohteiden ympäristöt ja alueet on rakennettu kokonaisuudessaan todella viihtyisiksi. Itse kohteisiin ei kannata mennä vain niitä varten, vaan viettää aikaa ja nautiskella myös ympäristöstä ja sen tunnelmata. Eiffel-tornilla siihen parhaat puitteet tarjoaa tosiaan palatsin kautta lähestyminen. Lapset leikkivät ja muutkin nautiskelivat picnic-eväitään iloisessa tunnelmassa Eiffelin tuomassa omaa ainutlaauista tunnelmaansa ihan vieressä, kuitenkin Seinen erottamana kiireestä ja vilinästä.

Viimein ylitimme Seinen ja laskeuduimme Eiffelin juurelle. Siellä oli hauska seurata taas hetki ihmisvilinää. Moni oli tuonut itselle tärkeää rekvisiittaa kuvattavaksi tornin edessä, kuten kuvan isän ja pojan Montreal Canadians-paidat, jotka puettiin päälle kuviin ; )

Tornin alla ihmisvilinä oli hurja. Olen aikaisemmin käynyt huipulla, emmekä haunneet tosiaan jäädä hurjan pitkään jonoon, vaan hpäätimme lähteä nauttimaan aurinkoisesta päivästä ympäristöön Seinen rannoille.  Meillä on mielessä ihan uusia kivoja suunnitelmia tutustua Pariisiin taivaalta käsin rauhallisemmissa merkeissä ja niistäkin saan varmasti oman postauksensa vielä tehtyä.