Hämärtyvissä illoissa
ANSAITTU LAUANTAI-ILTA. Tämä viikko on ollut kovin työn täyteinen. Juuri äsken sain lauantaiksi varatun työprojektin valmiiksi. Välillä on oikein harmittaa, kun ulkona pilklahtelee aurinko ja päivät ovat menneet melkein kokonaan koneella. Toisaalta olen nauttinut täysin siemauksin innostavista projekteista. Ja kun päivistä on mennyt iso osa duuneihin, olen yrittänyt entistä enemmän nauttia illoista ja niistä pienemmisä vapaa-ajan hetkistä. Olenkin pitänyt kiinni siitä, että duunit loppuvat, kun ilta alkaa hämärtää. Ja niistä hämärän hetkistä alkaa rentoutuminen.
Juuri nyt päivät tuntuvat ihan uskomattoman pitkiltä ja hämärtyvissä illoissa on samaa taikaa kuin elokuun hämyssä. Niinpä olenkin iltaisin sytytellyt lyhtyjä pihallekin ja käppäillyt ulkona vielä ennen pimeää ihailemassa auringonlaskua kallioilta ja upottamassa lenkkarit rantahiekkaan. En ole edes yrittänyt valvoa iltaisin, vaan simahtanut aikaisin ja herännyt taas auringon tehdessä nousuaan uuteen päivään. Olokin on parempi, kun maltttaa mennä nukkumaan ajoissa ja olla valveilla luonnon rytmien mukaan. Aamusarastus, päivän valo ja hämärät illat – pidentynyt päivä on vaan niin fantastista juuri nyt pitkän talven jälkeen.
Tuntuu jo nyt, että silmät alkavat taas tänään lurpsahdella tosi aikaisin. Onneksi ei tarvitse miestäkään houkutella iltaisin nukkumaan. Taidamme tosiaan olla juuri niin tylsät vanhemmat, jollaisiksi ajattelin (omia vanhempia katsellessani samassa iässä kuin meidän teinarit nyt), etten ainakaan itse tulisi. Työntäyteisen viikon perään ihan parasta on koti-ilta, lenkki luonnossa, kynttilöiden polttelu silmien jo lurpsahdellessa ja aikainen nukkumaan meno puhtaisiin lakanoihin. Todellista lauantai-illan huumaa siis ; ) Rentoa hämärtyvää lauantai-iltaa!
