Mielen hallinta on oikeaa vapautta

Moni vastasi kyselyyni, että lukee täällä blogissa mielellään lisää mielen asioista, henkisiä sisältöjä. Myös alkukesän postaus Mitä meissä oikeasti tapahtuu meditoidessamme? sekä siitä syntynyt toivepostaus Näin aloitat meditoinnin harjoittelun kotona olivat suosittuja tekstejä. Tuossa ensin mainituissa käsittelin meissä meditoidessa tapahtuvia fyysisiä ja hormonaalisia muutoksia. Nyt paneudun enemmän meditoinnin syvempään tarkoitukseen, sen henkiseen puoleen eli mielen hallintaan, siihen miksi meditointi on ollut niin tärkeää ja suosittua maailmassa jo tuhansia vuosia. Meditoidessa pyrimme keskittymään nykyhetkeen, pysäyttämään ajatusten virran ja vain olemaan läsnä.

Kirjoitan tätä mielelläni juuri nyt myös siksi, että itselläni on harvinaisen kiireinen viikko takana. Tiedän, että niin on monella muullakin juuri nyt ja siksi on taas tärkeää pysähtyä keskittymään oman mielen hallintaan silloin, kun ympäristö on levoton. Omasta sisimmästämme kumpuaa voimaa, jota taas tarvitaan kiireisessä arjessa.

Voima löytyy sisimmästä

Todellinen rikkaus on jokaisen sisimmässä. Vain sieltä löytyy ydinolemus ja rauha. Se todellinen muoto, joka yhdistää meidät koko maailmaan.

Buddhan yksinkertaisen määritelmän mukaan valaistuminen on kärsimyksen loppu. Se on jokaisen saatavilla. Ei jokin jumalallinen yliluonnollinen olomuoto, vaan jokaisen sisin, joka on juuri nyt meidän kaikkien ulottuvillamme. Sen voi tuntea vain kun huomio on kokonaan läsnä, tässä hetkessä. Sana Buddha tarkoittaakin: Ole tietoiseksi herännyt.

Kun kaikki ylimääräinen karsiutuu pois, jää jäljelle vain olemisen oivallus ja kokemus. Suurin este olemisen kokemukselle on ajattelun oravanpyörä. Mielen melu estää sisäiseen rauhaan pääsyn. Tästä on kyse meditoinnissa.

Mielen hallinta on oikeaa vapautta

Todellinen vapaus on mielen aiheuttamien pelkojen, tuomioiden ja ristiriitojen vapautumista. Hallitsematon ajattelu peittää alleen oman puhtaan olemisen ja erottaa sen ympäristöstä. Liiallinen ja hallitsematon mieli on haitallinen ja se ottaa vallan omistajaltaan.

Jos pystyt pysäyttämään ajattelun, kun haluat, hallitset mieltäsi. Tähän meditaatiossa pyritään. Jos mieli käyttää sinua, et pysty hallitsemaan ajatuksiasi. Siitä oivalluksesta alkaa vapaus ja valta omaan itseen.

Ajattelussa on vain pieni osa ihmisen suurta viisautta. Sisäinen rauha, rakkaus, luovuus ja ilo ovat tunteita, jotka syntyvät ajattelun ulopuolella. Niille jää tilaa, kun tahaton ajattelu hiljenee.

Yleensä mielen ajattelu keskittyy murehtimiseen, huolehtimiseen, se on asenteellinen ja vatvoo menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Silloin nykyhetken valtaa huoli ja stessi.

Meditoidessa sekä sen harjoittelun ulkopuolellakin voi harjoittaa mielen hallintaa. Kun siihen kiinnittää huomiota, voi alkaa tarkkailla omia mieleen ilmestyviä ajatuksiaan –  ja tietoisesti luopua turhista ajauksista.

Läsnäolon kokeminen

Hallitsemattomien ajatusten valjastamista voi opetella tietoisella läsnäololla. Kun oman läsnäolon kokee voimakkaasti, on tietoinen itsestään, omasta kehostaan ja oppii tuntemaan oman minuuden, huomaa helpommin myös hallitsemattomat ajatukset.

Harjoittelemalla mielen virtaan alkaa tulla taukoja. Aluksi ihan lyhyitä, mutta pian tauot pitenevät ja niihin tulee tyyneyttä, rauhaa ja iloa puhtaasta olemisesta. Silloin tietoisuus ja valppaus eivät laske, vaan päinvastoin syvenevät. Virkeys ja oma energiataso kasvavat.

Tätä harjoittelemalla pääsee yhä syvemmälle ja pidemmiksi ajoiksi oman tietoisuuden läsnäoloon, omaan pohjimmaiseen olemukseen, joka on luonnollinen osa koko ympäröivää maailmaa.

Nykyhetkeen keskittyminen

Toinen tapa on keskittyä nykyhetkeen. Tätäkin harjoitellaan meditoidessa. Samaa voi kuitenkin tehdä missä vain, puuhastellessa kotona, ajaessa pyörällä, kävellessä metsässä tai oikeastaan missä tahansa. Kun tiedostaa oman hengityksensä ja ympäristön juuri sellaisena kuin se on, oma tietoisuus ja valppaus kasvaa ja ympäristön aistiminen ylittää mielen hallitsematonta ajatusvirtaa.

Näin opimme käyttämään mieltä työkaluna, silloin kun itse haluamme. Yleensä mieli on oman egomme ohjaaja, joka yrittää huutaa itseään esille. Egoa voi tulkita monella tavalla. Se koostuu kuitenkin menneisyydestämme ja pomppii tulevaisuuden tavoitteissa ja päämäärissä, jotka ovat aina tämän nykyhetken tavoittamattomissa. Mieli puolustautuu ja hyökkää, kerää ja analysoi tietoa olematta luova.

Suurempi viisaus

Tietoisuus ei tarvitse ajattelua. Sitä tarvitaan vain käytännön tarpeisiin. Luovassa prosessissa ajattelu käyttää sekä tietoisuuden laajempaa ulottuvuutta, suurempaa viisautta että analysoivaa ajattelua. Todellinen luovuus tarvitsee sisäistä rauhaa. Mieli ja ajattelu eivät ole luoneet maailman suuria ihmeitä. Mieli tarvitsee yhteyden kehon älykkyyteen ja universaaliin älyyn. Einstein ja muut etevimmät matemaatikot kertoivat, että heidän työskentelyssää ajattelulla on vain pieni osuus.

Mitä enemmän samaistut mielen ajatuksiin ja annat tilaa syytöksille ja negatiivisille ajatuksille, sitä vähemmän vapautat tilaa puhtaalle rauhalle, josta kumpuaa ilo, luovuus ja viisaus. Siksi meditoinnin jälkeen on onnellinen ja rauhallinen olo, joka parhaimmillaan jatkuu koko päivän ajan. Usein meditoidessa tästä tilasta tulee yhä enemmän pysyvä ja jatkuva tila, josta saa voimaa koko elämään.