Parasta tässä joulussa
HUOMAAN, että kamera on ollut usein läsnä joulussamme. Se on ollut välillä sohva- ja välillä ruokapöydällä ja poikkeuksellisen kaunis valo on usein saanut jonkun meistä tarttumaan siihen ja tallentamaan joulun hetkiä ja herkkuja. Nyt olen siitä tyytyväinen. Kuvia selatessa pääsen kertaamaan joulun hetkiä. Mieli on jotenkin erityisen levollinen ja tyytyväinen ja metinkin, mistä se johtuu. Ehkä siitä, että joulun osuessa keskelle arkiviikkoa, ei edes yritetty saada siihen liikaa ohjelmaa. Keskityttiin niihin olennaisiin asioihin. Läheisiin. Hyvään ruokaan. Kauniisiin asioihin, rentoutumiseen ja nautiskeluun.
Ihana tämän joulun bonus on myös ollut aurinko. Tuntuu, että valoa ja auringonsäteitä on riittänyt enemmän kuin viime juhannuksena. Valolla on mieleen uskomattoman iso merkitys ja on ollut ihanaa saada sitä yllinkyllin vuoden pimeimpään aikaan. Aamukävelyjen jälkeen koko on olo ollut energinen ja valoisa.
Joulumme on muutenkin aina rento. Ei ole mitään erityistä aikataulua tai järjestystä. Tämä aattoaamu alkoi uskomattoman kirkkaassa auringonnousussa. Kuusen juurella odottelevista paketeista avattiin ensimmäiset. Lahjoja avattiin yksitellen pikkuhiljaa pitkin päivää niin, että jokainen lahja sai ansaitsemansa huomion. Viimeiset lahjat avattiin vasta ennen nukkuumaanmenoa.
Jouluaamiaisella käytiin veljeni perheen kotona ja matkalla kotiin haettiin äitini meille. Sen jälkeen päivä kului hitaasti ja fiilistellen.
Tämä joulu on meille myös erilainen. Ensimmäinen joulu, kun koko perhe ei ole yhdessä. Poika muutti syksyllä Jenkkeihin ja kävi jo lokakuussa kotona, jolloin nautimme etukäteen jo joulun kalapäydän yhdessä. Jännitin ennen joulua, mikä fiilis olisi aattona, pojan ollessa maailmalla. Kiitos WhatsAppin, saimme katsoa puhelimista joka aamu herätessämme ihanat kuvat ja videot sikäläisestä joulun vietosta.
Se teki meidät tietysti täällä niin onnellisiksi, että pääsimme tyytyväisinä keskittymään kotijouluumme ja hymy onkin ollut herkässä koko joulun. Saimme myös hyvät naurut mm. ison italalaisia juuria olevan amerikkalaissuvun kesken vietetystä joulujuhlasta, jossa jokainen sai kunnon huumorilla valitun lahjan ja niitä avatessa koko iso vierasjoukko remahti hillittömään nauruun. Tuntuu, että sikäläisestä ilosta ja huumorista voisi ottaa mallia myös Suomen usein aika hartaisiin juhlapäiviinkin.
Annan aina jouluaamuna lapsille joulukoristeet. Koriste liittyy usein jotenkin sen vuoden tapahtumiin. Niitä on kertynyt molemmilla jo hyvät kokoelmat. Ja siten myös useimmilla jouluna esiin otettavilla koristeillammekin on omat tarinansa. Tämän vuoden tyttären koriste oli lasikuvun alla köllöttelevät äiti- ja lapsikauris <3
Kun itse elelin aikoinaan Jenkeissä, kaipasin loppusyksyyn Suomesta glögiä. Juon glögin aina mausteisena ja sokerittomana, jolloin se on ihana kuuma talvijuoma ja sitä menee joulunakin monta kuppia.
Minusta parhaaseen jouluaattoon kuuluu yleensä myös päikkärit. Nyt äiti toisella ja minä toisella sohvalla oli ihanaa sulatella jouluherkkuja kynttilöiden valossa joulumusiikin soidessa.
Mädit ja kalat ovat meillä ehkä niitä kaikkein pidetyimpiä jouluruokia, joista voisin tarinoida hieman lisääkin. Taidan kuitenkin sulkea nyt koneen, rauoittua viekä nautiskelemaan jouluisista fiiliksistä ja tehdä ruoista erikseen oman postauksensa. Kaunista Tapaninpäivän iltaa <3