Oivalluksia olennaisimmasta: Lyhyt matka perille

PITKÄNÄ viikonloppuna on ollut myös aikaa kirjoille. Sain arvosteluun Atenan kustantaman ja Kati Reijosen kirjoittaman Lyhyt matka perille – meditaatiosta, elämästä ja rakkaudesta, joka on odottanut jo jonkin aikaa yöpöydälläni luettavaksi pääsyä. Olen todella iloinen, että tein viimein aikaa siihen syventymiseen. Kati Reijonen on kirjoittanut mielestäni taitavasti ja selkeästi kirjan tärkeästä asiasta. 

Kati on itse kokenut matkan oman elämänsä romahduspisteestä siihen tietoon ja varmuuteen, että kaikki järjestyy. Viisikymppisen äidin, tohtorin ja maailmankansalaisen varman ja turvallisen elämän kaikki  tärkeimmät osa-alueet pettivät. Kati syventyi isensä tutkisteluun ja päätyi meditaatioon, josta hän tässä kirjassa avoimesti ja kiinnostavasti kertoo. 


Minusta on upeaa, että hän tavallaan arkipäiväistää meditaation sille tasolle, jolle se kuuluu. Kyse ei ole uskonnollisesta, pyhästä tai salaisesta, vain harvoja koskevasta oudosta touhusta. Meditointi sopii ihan jokaiselle. Se ei edellytä erityistä aikaa ja paikkaa. Se on yksinkertaisesti vain hiljentymistä. Tärkeintä sen oppimiselle on toistot ja päivittäinen harjoittelu. 

Kyllä, siihen voi käyttää tunteja päivittäin. Sitä kautta voi valaistua. Sitä kautta voi myös harjoittaa uskontoa, mutta niin ei tarvitse olla, eikä niin yleensä ole. Minulle meditointi tarkoittaa yksinkertaisesti laukkaavan mielen hillitsemistä, ja sitä kautta tyytyväisyyden, hyvän olon, keskittymiskyvyn ja onnellisuuden lisäämistä. Näistä näistä asioista Katikin kertoo kirjassaan taitavasti, kiinnostavasti ja mukaansatempaavasti. 

Kirjan mukaan meditointi on haastavaa, koska se perustuu ihan erilaiseen olemiseen, johon olemme nykyaikana tottuneet.  Se ei ole aktiivista suorittamista, ei kontrollia, eikä ohjailua. Päinvastoin, se on Katin oikeaan osuvien sanojen mukaan antautumista, heittäytymistä, hyvää ja rakastamista. Se on hyvin tuttua ja luonnollista. 
Meditointi on itseasiassa tuttua meille sikiöajoilta asti. Mitä vauva tekee, kun on täysin kehittynyt, mutta synnytys ei ole vielä alkanut? Vauva vain on, eikä tee mitään. Sen olotilan me voimme harjoitella uudelleen tuomaan sisäistä rauhaa ja varmuutta nykyajan hektiseen elämäämme. 

Tämä kirja on asiallinen ja nykypäivään selkeästi kirjoitettu teos asiasta, josta hyötyy ihan jokainen. Sitä lukiessa kokee monia hyviä oivalluksia ja se sytyttää kipinän ja kiinnostuksen harjoitella ja kokea itse. Se osoittaa monia turhanpäiväisyyksiä myös nykypäivän työelämästä ja käytännöistä. Se auttaa meitä nekemään selkeämmin ja oikeammin sekä itsemme, että muut. Se hätkähdyttää meidät havaitsemaan, kuinka paljon turhaa teemme, miten moniin ulkoa asetettuihin tavoitteisiin kurkottelemme väärin perustein ja miten helposti hukkaamme oleellisimman, oman elämämme ja sen tarkoituksen.

Kirjan lukemiseen ei tarvita erityistä elämäntilannetta. Minusta sen lukemisesta hyötyisi ihan jokainen. Toki siitä saapua omiin kriiseihinsä, mutta se myös tekee arkipäivistä ja koko elämästä helpompaa. Iso kiitos Kati Reijoselle tämän kirjan kirjoittamisesta ja omien suurien kokemusten ja hienojen havaintojen jakamisesta. 
Kirjan lukemisesta tulee hyvä olo. Se auttaa meidät ymmärtämään olennaisen, helpottamaan härdelliä ja liikaa yrittämistä, olemaan oma itsemme. Laajemmassa mittakaavassa ajateltuna tulin kirjan luettuani siihen tulokseen, että meditointi pitäisi kuulua osaksi yleissivistystä. Jokaisen ihmisen pitäisi meditoida vaikka viisi minuuttia päivittäin. 

Meditointi tekee saman mielellemme kuin kehonhuolto kropallemme. Se auttaa meitä voimaan paremmin, pysymään terveempinä ja nauttimaan elämästämme enemmän. Nykytutkimus osoittaa, että mielen lyhytaikainenkin rentouttaminen sännöllisesti ja pitkään tehtynä auttaa ennaltaehkäisemään monia ongelmia ja sairauksia masennuksesta dementiasairauksiin.  Meditointi on mielen rentouttamisen tehokkain ja vanhin tunnettu muoto. Kati kertoo meditoinnin taustoja monesta kiinnostavasta näkökulmasta ja myös havainnollisesti opettaa, miten päästä alkuun. Tätä kirjaa ei kannata ohittaa, päinvastoin toivon sen saavan ansaitsemansa suuren lukijakunnan ja laajan tietoisuuden.

 Kirjan kuvasin tyttären kahdesta eurolavasta maalaamalla ”uudella” sohvapöydällä. Kevättaivaan sininen teos vain sopi juuri siihen kohtaan niin kauniisti.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *