Kauneustoimittajan työ, tällaista se on oikeasti

Kauneustoimittajan työ on ihanaa mutta myös vaativaa työtä, jos ja kun sen haluaa tehdä hyvin.

Kauneustoimittajan työtä väheksytään usein. Sille jopa naureskellaan. “Siis kokeilet jotain rasvoja työksesi?” tai “Vau, sä saat lahjaksi noin paljon ihania tuotteita!” tai “Sinähän vain kopioit muutaman rivin siitä tiedotteesta ja laitat lehteen”.

Nämä lauseet olen kuullut usein urani aikana. Erityisen paljon minulle on naljailtu siksi, että olen valmistunut yliopistosta ja vieläpä tiedotusopin laitokselta. En kuulemma voi olla oikea journalisti, koska “kirjoitan purkeista”. Toisaalta en kuulemma voi tajuta täysin kosmetiikkaa, koska en ole kosmetologi tai estenomi.

Väärin!

Kun testaa vuodessa satoja tuotteita, kyllä, se on ihan oikeaa työtä ja kyllä, siinä oppii aika paljon kosmetiikasta. Testaamisen jälkeen tuotteista pitää vielä olla jotain ja mielellään jopa aika paljon järkevää kirjoitettavaakin! Ja joka kerta jotain erilaista ja oikeasti palvelevaa.

Totta, tuotteet ovat useimmiten ihania, mutta ne eivät ole lahjoja vaan työkappaleita. Ilman niitä en voisi tehdä työtäni hyvin. Kiitos näiden lehdistökappaleiden kokemukseni kosmetiikasta on karttunut 15 vuodessa sellaiseksi kuin se nykyisin on.

Glamorööseistä tuotteista huolimatta työ on myös varsin raadollista. Käytännön syistä testaan valtaosan kosmetiikasta iltaisin ja viikonloppuisin kotini pienessä kylpyhuoneessa. Ja siltä siellä sitten näyttääkin! Siis kaoottiselta testilaboratoriolta, ei seesteiseltä spalta. Voi sitä sekalaisten paperikassien ja purnukoiden määrää.

Kauneustoimittajan työn glamouria kotini kylpyhuoneessa. Uskokaa tai älkää, löydän tästä paperikassista helposti etsimäni!

 

En koskaan kopioi yhtään lausetta suoraan tiedotteesta. Se olisi helppo muttei kovin laadukas tai palveleva tapa. Rehellisesti sanottuna en turvaudu tuotetiedotteisiin kuin raaka-aineiden, teknologian ja hinnan osalta. Testaan itse joka ikisen tuotteen, josta kirjoitan ja jonka valitsen suosikkipalstalleni. Se on ainoa tapa kirjoittaa kosmetiikasta jotain sellaista, mitä lukija haluaa ja ansaitsee lukea.

Kaikki muu olisi lukijan huijaamista. Jokainen osaa lukea purkin kyljessä tai kaupan hyllyn reunassa olevat tekstit itsekin. Hyvä kauneustoimittaja osaa kertoa niistä jotain enemmän.

Toki tätäkin työtä voi tehdä monella tavalla, totta kai. Kun kauneustoimittajan työn tekee hyvin, se vaatii erittäin paljon tuotteiden testaamista, tiedonhakua ja kiperien kysymysten esittämistä. Laadukas kauneusjournalismi on varsin vaativaa työtä.

Kauneustoimittajan työtä, osa 1. Haastateltavana ruotsalainen yrittäjä ja bloggaaja Sofi Fahrman. Kuva Escada.

 

Kauneustoimittajan työtä, osa 2. Kauneus ei ole ihan näin vakava asia, mutta hyvä toimittaja voi arvioida kosmetiikkaa siinä missä muitakin aiheita. Kuva Essence/Janica Lönn.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun testaan kosmetiikkaa ja kirjoitan siitä lukijoille, mietin muun muassa näitä seikkoja:

  1. Miten tuote toimii tavallisen naisen käytössä? Kenelle se sopii?
  2. Mitä uutta tai erikoista siinä on verrattuna muihin?
  3. Kannattaisiko tuote todella ostaa? Millainen sen hinta-laatusuhde on?
  4. Millaisiin arkisiin tilanteisiin tai ongelmiin se tuo apua?
  5. Onko tuote ekologinen, voiko voidepurkin tai kangasnaamion kierrättää?

Vaikka rakastan kosmetiikkaa, en ole senkään suhteen kovin kärsivällinen ihminen. Arvostan siis helppoutta, nopeutta, yksinkertaisuutta ja tehokkuutta. Tunnistan kaukaa liiallisen kikkailun: usein sillä yritetään peittää sitä, ettei tuote ole oikeasti kovinkaan hyvä. Minulle ei myöskään kannata myydä mitään haukkumalla jonkin toisen sarjan tuotteita tai asettamalla tökerösti vastakkain luonnonkosmetiikka ja “tavallinen” kosmetiikka. Jos tuote on aidosti tasokas, sitä ei tarvitse markkinoida polkemalla muita.

Kokeilen useimpia tuotteita useammin kuin kerran erilaisissa olosuhteissa ja lämpötiloissa. Erityisen tärkeää tämä on ihonhoito- ja hiustuotteissa. Toisaalta myöskään maskarat eivät aina ole parhaimmillaan “pakasta vetäistynä” vaan saattavat parantua käytössä, kun värimassa kuivuu hieman ja sitä ei tartu harjaan liikaa. Joistakin tuotteista huomaa heti, että se on huippu tai heikko. Joistakin pitää testata monta kertaa, jotta tietää varmasti.

Tätä työtä ei voi tehdä, ellei innostu kosmetiikasta aidosti vuosi toisensa jälkeen. Karttuneesta kokemuksesta on toki paljon hyötyä. Jyvien erottelu akanoista onnistuu nykyään nopeammin kuin uran alkuaikoina. Koen, että työhöni sisältyy iso vastuu: moni ostaa tuotteita suositusteni perusteella. Se vastuu täytyy kantaa kunnialla. Lopulta kauneustoimittajan työkin on palveluammatti.

Millaisista tuotteista sinä haluaisit lukea seuraavaksi?

Kauneustoimittajan työtä, osa 3. Hyvät tuotteet voi tunnistaa oikeasti vain, jos ne testaa itse. Vasemmalla kuvassa Lancômen meikkitaitelija Bea.

 

kauneus
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *